torstai 15. tammikuuta 2015

Prostituutiosta



Se on maailman vanhin ammatti. Aina on ollut naisia ja tulee olemaan naisia, jotka ansaitsevat sillä leipänsä. Se on mahdollista sen takia, että naisten seksuaalisuus on objekti, halun kohde (käytän sanaa objekti täysin neutraalissa yhteydessä tässä, en viittaa mihinkään alistussuhteeseen). Se on kysyttyä ja palvottua. Naiset saavat seksiä vain hakemalla; nätit vaatteet päälle, ulos tyrkylle ja ei kun panemaan. Tämä selittää miesprostituution vähäisyyden, huoria ovat naiset.

Prostituutioon on monenlaisia kantoja ja kenellekään ei liene yllätys, että feministit vastustavat prostituutiota. Syitä on monia: joidenkin mielestä se on alistamista, ”naisen ruumis ei ole kauppatavaraa”, joillekin se on vain inhottavaa. En kiistä prostituutioon liittyvää ihmiskauppaa ja lieveilmiöitä. Feministien ongelma on vain siinä, että he haluavat kitkeä prostituution kaikissa muodoissaan, koska se nyt on vain väärin, vaikka nainen olisi siinä vapaasta tahdostaan. Feministi osaa kuitenkin aina kertoa paremmin, ette kyse olekaan vapaasta valinnasta vaan olosuhteiden sanelemasta pakosta. He eivät tule ajatelleeksi sitä vaihtoehtoa, että jotkut naiset jopa pitävät siitä ja tekevät sitä sen helppouden vuoksi. Rahaa tulee nopeasti ja paljon, jotkut saattavat esimerkiksi opiskeluaikanaan kokeilla sitä ja jättää sen sitten taakseen.

Oma kantani on moralistinen ja on jopa hämmentävän lähellä feministien tuntoja. En pidä prostituutiota positiivisena asiana, ja minustakin on lähtökohtaisesti ikävää, jos nainen siihen joutuu turvautumaan. Mutta ero tulee siinä, etten vaadi sen kriminalisointia. Paras ratkaisu olisi sallia seksin osto ja myynti, tehdä prostituutiosta ammatti muiden joukossa. Tämä tarkoittaa, että sitä verotettaisiin ja valvottaisiin muiden töiden tapaan. Tämä kitkisi alalla olevaa ihmiskauppaa, joka olisi luonnollisesti kielletty prostituutiosta; sen tulisi perustua vapaaehtoisuuteen. En välttämättä kannata mitään julkisia bordelleja, parhaiten homma toimisi hajautetusti esimerkiksi osuuskuntameiningillä: työntekijät ovat itse putiikkinsa omistajia ja huolehtivat vuokrista ja ylläpidosta itse. Näin katoavat myös parittajat ja turhat välikädet. Alalla olisi myös kilpailua, mikä säätelisi hintoja. Luonnollisesti homma olisi valvottua, koska siihen liittyy oheisrikollisuutta sun muuta. Nämä olisi kuitenkin helppo kitkeä pois ja prostituution silkka laillinen asema vähentäisi tätä. Huorilla olisi omat työehdot, he valikoisivat asiakkaitaan siinä missä ravintolatkin, ketään ei pakotettaisi mihinkään. Jos asiakas siis ei miellytä tai olisi vaarallinen, voidaan tälle näyttää ovea.

Luonnollisestikaan tämä ei kelpaa feministeille. He jankkaavat siitä, miten miesten oikeus seksiin on muka suurempi kuin naisten oikeus kroppaansa. En ymmärrä pointtia jälleen, laillista prostituutiota harjoitettaisiin vapaaehtoisesti. Uskon sillä olevan myös yhteiskuntarauhaa lisäävä tekijä, täyskielto lisäisi aggressiivisuutta ja seksuaalista väkivaltaa. Mutta feministit eivät kykene katsomaan asioita pragmaattisesta näkökulmasta tai kokonaisuuksien kautta. Ihan oikeita pointteja heillä on siinä, että esimerkiksi Saksassa ei ihmiskauppaa ole onnistuttu kitkemään, vaikka prostituutio on laillista (tähän ongelmaan olisi helpointa puuttua tiukalla rajavalvonnalla, mutta sehän ei nykyisessä EU:ssa enää onnistu. Ja voitte olla varmoja, että samat feministit kannattavat vapaata liikkuvuutta). Muistetaan nyt se, ettei kuin pieni osa Saksan prostituoiduista ole ihmiskaupan uhreja ja ettei niin tarvitse olla. Meillä voi olla laillista prostituutiota ja turvallista sellaista, ne eivät ole toisensa poissulkevia tekijöitä. Ruotsin täyskieltomalli johtaa vain suurempiin ongelmiin.

Oireellista esimerkiksi Ruotsissa on se, että vain seksin osto on kielletty. Tämä tarkoittaa, että nainen voi myydä niin paljon seksiä kuin haluaa ja saada rahaa siitä, mutta häntä ei rangaista. Samaan aikaan hän voi käräyttää asiakkainaan olevia miehiä, jotka saavat tuomion. Tämä systeemi johtuu taas kerran narratiivista, jossa naiset ovat uhreja. Nainen saa myydä seksiä, koska hän on epätoivon kautta päätynyt tilanteeseensa. On ok, että hän tekee rahaa ja miehiä rankaistaan. Minä ymmärrän sen kyllä, ettei ihmiskaupan uhreilta saisi ostaa. Mutta onko siinäkin kaikki vastuu asiakkaalla, mistä hän voi varmasti tietää kuka on ihmiskaupan uhri?

Seksin ostokielto ei tuhoa prostituutiota Ruotsista. Sitä tulee aina olemaan, niin kauan kuin on ihmisiä. Ruotsalaiset ovat jo kehuskelleet, että uusi laki on vähentänyt prostituutiota. Samalla myös prostituution kysyntä on laskenut. Ajatus menee niin, että kun ei ole tarjontaa, kysyntäkin katoaa. Ilmeisesti he eivät vain ole tulleet ajatelleeksi, että prostituoidut painuvat entistä enemmän maan alle. He eivät tule ajatelleeksi, että maan alla toimiva huora ei hirveästi poliisille visertele. He eivät tule ajatelleeksi, että varsinkaan kysyntä ei ikinä katoa. Tässä artikkelissa mainitaan virheet, mitä lain vaikutusten arvioinnissa on tehty.

Muistan myös typerän dokumentin, joka käsitteli ruotsalaisia alaikäisiä prostituoituja. Ei ole tietenkään hyvä asia, että alaikäinen päätyy myymään itseään. Mutta esimerkiksi valittu tapaus oli vähän kyseenalainen. Hän oli 17-vuotias rikkaiden, mutta poissaolevien vanhempien pentu, joka kaipasi vähän vipinää ja huomiota elämäänsä. Hän ryhtyi ns. escort-tytöksi, joka tarkoittaa vähän korkeamman luokan huoraa. Vähän aikaa hän viihtyikin hommassa ja tunsi itsensä halutuksi, mutta sitten alkoi tökkiä. Rahaakin hän teki, kunnes tuli katumapäälle ja ilmoitti vanhemmilleen. Asia vietiin poliisille asti, ja tytön asiakkaina olleet saivat lievät tuomiot. Tätä dokumentissa päiviteltiin, että ”miksi ei tullut ankarampia rangaistuksia?” No, miksi olisi tullut? Tyttö oli 17-vuotias ja seksin alaikäraja on 16 vuotta. Seksin osto alaikäiseltä on joo kiellettyä, mutta ei hän lapsi enää ollut. Hän oli seksuaalisesti kypsä ja melkein aikuinen nainen, joka vieläpä vapaaehtoisesti ryhtyi siihen, mihin ryhtyi. Kukaan ei raiskannut tai hyväksikäyttänyt häntä. Hän ei ole miesten uhri, korkeintaan huonon kasvatuksen ja vanhempien itsekkyyden uhri. Ja vielä kerran: en pidä alle 18-vuotiaan itsensä myymistä hyvänä asiana, mutta 17-vuotias tietää jo mitä tekee. Jos jo 15-vuotias on rikosoikeudellisessa vastuussa, ei tieten tahtoen itseään myyvä teinityttökään uhri ole.

Turvautuisinko itse huoriin? Joskus se on kyllä käynyt mielessä, minua tosin häiritsee se seikka, etteivät he suutele tai mitään. Minä en tee huorilla mitään, jos en saa heiltä pusuja ja haleja. Ei panemisesta paljon iloa ole ilman läheisyyttä.

7 kommenttia:

Ama kirjoitti...

Hei Korppi!

Olen päätynyt samoihin johtopäätöksiin. Pidän prostituutiota ei-toivottavana ilmiönä, mutta koska se tulee olemaan keskuudessamme joka tapauksessa, laillisuus on paras tapa minimoida haittoja.

Lain silmissä prostituution tulisi olla ammatti muiden joukossa - ehdottamasi osakuntamalli lienee toimivin - mutta yleisessä mielipiteessä se ei voi sitä olla.

Seksin pitäminen lähinnä kauppatavarana on yhteiskunnallisesti ja kulttuurillisesti rappeuttavaa. Jo nykyisen meiningin pinnallisuus, suhteiden kertakäyttöisyys, ihmisen typistäminen lähinnä lihaksi ja henkisten ulottuvuuksien kiistäminen on riittävän vastenmielistä. Kannattaako sitä vielä vahvistaa?

Yhteiskunnassa, jossa seksi on ensisijaisesti hyödyke ja kauppatavaraa ei ole myöskään luottamusta puolisoiden välillä. Mustasukkainen kyttääminen ja riehuminen, jota täällä pidettäisiin mielisairaana, on siellä normaalia. Se näkyy sitten myös puukotusten ja muiden intohimorikosten määrässä.



Vielä pari sivuhuomautusta.

Feminismillä ei ole yhtenäistä kantaa prostituutioon, aihe jakaa kovasti mielipiteitä.

Miesprostituutio ei ole erityisen marginaalinen ilmiö vaikka alalla onkin enemmän naisia. Valtaosa miesprostituoitujen asiakkaista on miehiä. Naisille seksipalveluita tarjoavat miehet ovat marginaalissa.

Maailman vanhin ammatti ei ole huora, vaan metsästäjä-keräilijä.

Ama kirjoitti...

"Turvautuisinko itse huoriin? Joskus se on kyllä käynyt mielessä, minua tosin häiritsee se seikka, etteivät he suutele tai mitään. Minä en tee huorilla mitään, jos en saa heiltä pusuja ja haleja. Ei panemisesta paljon iloa ole ilman kunnon läheisyyttä."

Samaa miettinyt itsekin.

Jos jätetään vielä läheisyysaspektikin huomiotta, yksi oleellinen juttu mitä ihmiset hakevat on egobuusti siitä kun saa tuntea itsensä halutuksi. Maksullisuus syö senkin ilon. Luulisi että ajatus siitä, että saattaa olla kumppanille vastenmielinen olisi aika massiivinen haluntappaja.

No, ei pidä aliarvioida ihmisen kykyä itsepetokseen.

On muuten ammattiryhmiä, joiden erityisalaa on juuri GFE eli girlfriend experience. Ei siinä mitään, jos joku saa sillä ostettua hieman onnea lohduttomaan elämäänsä, parempi niin kuin päätyä itsemurhatilastoon - kunhan molemmat muistavat ja ymmärtävät mistä on kyse. Usein vaan niiltä, jotka eniten kaipaavat lämpöä ja läheisyyttä, suhteen todellinen luonne hämärtyy helpoiten ja siitä ei hyvä seuraa. :(

Lauri Stark kirjoitti...

Heisulivei Ama ja kiitos kommentistasi.

Prostituutio on ristiriitaine nkokonaisuus. Sitä ei voida millään lailla mielekkääst ikieltää saatikka tukahduttaa, mutta sen suoranainen jalustalle nostaminen rappeuttaa. Tähän ei ole olemassa ongelmatonta ja sisäisesti ristiriidatonta ratkaisua. Ihmiskauppaa on ja tulee jossain määrin aina olemaan osana prostituutiota.

Vähiten huono ratkaisu voisi olla sellainen, jossa prostituutio laillistettaisiin, mutta sitä ei erityisemmin tuettaisi eikä nostettaisi tasavertaiseen asemaan normaalin elämän kanssa.

Tiedän kyllä, etteivät kaikki feministit vastusta prostituutioa. Näyttää kuintekin siltä, että se äänekkäin ja vaikutusvaltaisin sakki tekee kuitenkin niin. Miten muutenkaan Ruotsi olisi voinut päätyä ratkaisuunsa?

Miesprostituutio ei ole erityisen marginaalinen ilmiö vaikka alalla onkin enemmän naisia. Valtaosa miesprostituoitujen asiakkaista on miehiä. Naisille seksipalveluita tarjoavat miehet ovat marginaalissa.

Point taken.

Maailman vanhin ammatti ei ole huora, vaan metsästäjä-keräilijä.

Itse asiassa...kylläpäs on! Jo ihmisapinoissa naaraat antavat joskus seksiä ruokaa vastaan. Kysymys on siis perus muna vai kana-asetelmasta. Varmaa on, että huoraminen on yhtä vanhaa kuin ihmiskunta ja ollut siis olemassa ennen metsästäjä-keräilijä-vaihetta.

Lauri Stark kirjoitti...

Jaaha, ei ole ehtinyt näppäimistöni jäähtymään, kun jo uutta kommenttia pukkaa.

Itsetunnon vahvistaminen liene yksi selittävä tekijä, ei kukaan ehdoin tadoin halua olla kaikilta tahoilta torjuttu (ellei sitten ole sataprosenttisen piittaamaton siitä). Kaiken huippu olisi varmaan, jos huoratkin kieltäytyisivät :D

Ja niin tosiaan...GFE, en muistanutkaan sitä. Kyllä kysynnälle aina tarjontaa löytyy.

Usein vaan niiltä, jotka eniten kaipaavat lämpöä ja läheisyyttä, suhteen todellinen luonne hämärtyy helpoiten ja siitä ei hyvä seuraa.

Voisitko avata, mitä tällä tarkoitat?

Ama kirjoitti...

Jo ihmisapinoissa naaraat antavat joskus seksiä ruokaa vastaan.

Mutta ihmisapinoissakin joku sen ruoan on ensin kerännyt. :D

Kysymys on siis perus muna vai kana-asetelmasta.

Muna- vai kanadilemman ratkaisu on itsestäänselvä, koska linnut ovat kehittyneet munivista dinosauruksista.

Usein vaan niiltä, jotka eniten kaipaavat lämpöä ja läheisyyttä, suhteen todellinen luonne hämärtyy helpoiten ja siitä ei hyvä seuraa.

Voisitko avata, mitä tällä tarkoitat?


Asiakas unohtaa olevansa asiakas ja rakastuu aidosti. Lievemmässä tapauksessa asiakas käyttää huoran palvontaan, joka ei johda mihinkään, resurssit, jotka voisi käyttää aidomman rakkauden tavoitteluun.

Huonommassa tapauksessa mies ei edes ymmärrä olevansa liikesuhteessa, lähettää ulkomaille kuukausirahaa "tyttöystävälleen" joka kerää normiasiakkaiden lisäksi samaa kuukausirahaa myös viideltä muulta ulkomaalaiselta, päätyy avioon, rakennuttaa talon viidakkoon, panostaa elinikäiset säästönsä eksoottiseen vaimoonsa, joka sitten rahojen ehdyttyä muuttaa kyseiseen taloon paikallisen miehensä kanssa.

Rahalliset menetykset ovat näissä tapauksissa yleensä pienempi riesa emotionaaliseen kuppaamiseen nähden.

Lauri Stark kirjoitti...

Muna ja kana-dilemmaan ei ole ratkaisua, moska kysymys on filosofinen, ei kirjamiellinen ongelma. Läpällähän sitä voi toki leukailla, että kuka todella oli ensin. Mutta kuka muni munivan dinosauruksen?

Asiakas unohtaa olevansa asiakas ja rakastuu aidosti. Lievemmässä tapauksessa asiakas käyttää huoran palvontaan, joka ei johda mihinkään, resurssit, jotka voisi käyttää aidomman rakkauden tavoitteluun.

Okei, ymmärrän pointtisi. Huoraan rakastuminen ei liene kovin kestäviin elämäntilanteisiin johtava ratkaisu.

Ama kirjoitti...

Joo, kananmunasaivartelu oli kömpelö huumoriyritys. Sen ympärillä oli HTML-tagit joissa luki saivartelu, mutta ne eivät tulleet näkyviin.

Kysymykseen ensimmäisestä dinosauruksenmunasta voi varmaan todeta "dinosaurs all the way down".