”Toisin sanottuna seksin puute ei ole minkäänlainen ongelma, mutta sen ääneen sanominen on, koska siitä tulee naisille paha mieli. ”
Laasanen on tuossa asian ytimessä. Jos edes ilmaisen vihani ja tuskani siitä, että en ole kelvannut kenellekään, tämä samaistetaan siihen, että vaadin naisia antamaan minulle millä ehdoilla tahansa. He puhuvat ”male entitlementista”, vaikka en olisi ikinä antanut ymmärtää, että naiset olisivat minulle velkaa. Kyse on siitä, että jos tämän tunteen ilmaisee, naiset kokevat sen syyllistämisenä. Kummallista, naiset kestävät pahoinpitelyä ja henkistä hyväksikäyttöä, mutta eivät ilmeisesti syyllistämistä. Murhaajat, rikolliset ja vastaava paskasakki ovat aina naisten suosiossa. Ilmeisesti he eivät valita, eivätkä varsinkaan valita naisista? Niin se vain on, he kaikessa kieroudessaan edustavat maskuliinisuutta, joka vetoaa näiden naisten alkukantaiseen puoleen. Ihan ymmärrettävää siis. Enemmän ihmettelenkin siis sitä aggressiivisuutta, jolla puutteensa ilmaiseviin miehiin asennoidutaan juuri naisten taholta. Uhkaanko heitä jotenkin? Vai pilkkaavatko he siksi, että näyttäydyn heikkona kohteena. Feministi ei nimittäin ikinä vittuilisi arvaamattomalle väkivaltarikolliselle, minun kaltaiseni kaveri on helppo kohde.
Ja ymmärrän täysin, että lopulta se on itsestä kiinni, saako vai ei. Mutta onko väärin sanoa ääneen, että joillakin on siihen luonnostaan paremmat edellytykset. Onko väärin sanoa ääneen, että nykymaailma on tehnyt sukupuolten dynamiikasta skitsofreenista? En ole jumala, en ole tästä yhteiskunnasta erillinen olio. En voi monille asioille mitään, joten onko väärin jos sanon, etten pidä nykymaailmasta? Feministit ovat usein vasemmistolaisia, heidän luulisi ymmärtävän tämän. Hehän juuri tolkuttavat, ettei pidä tyytyä siihen mikä on. Mutta parisuhdeasioihin tämä ei ilmeisesti päde. Ja toisaalta, en minä uskokaan radikaaleihin muutoksiin sillä alueella. Naisten preferenssit ovat mitä ovat, miehen tehtävä on osoittaa kelpoisuutensa vastedeskin. Jos vain sukupuoliroolit eläisivät, olisi ilmapiiri rehellisempi.
"Miehet kokevat, että yhteiskunta ei ole heille reilu.
Onko muuten olemassa mitään ihmisryhmää, jonka vinkuu ja valittaa enemmän kuin huolestuneet valkoiset heteromiehet? Kun ei saa pillua tarpeeksi helposti, niin porno vie.
-"Attraktiivisten naisten iskemisestä on tullut erittäin vaikeaa keskivertomiehille. Keskiverrot tai sitä alemmalla tasolla olevat naiset vaativat itselleen eliittitason miestä, joka on keskivertoa paremman näköinen, jolla on lihaksia, älyä ja itsevarmuutta."-
Mulla on vihje, teille vinkuvat valkoiset heteromiehet: nainen saa ihan itse päättää, kenelle herkkujaan jakelevat. Jos olet moukka, haiset hielle ja juttusi on silkkaa persua, niin olet pornosi ansainnutkin.
Vetäkää siis käteen, jää mulle enemmän naisia.
Yllä oleva lainaus on esimerkki feministien autistisuudesta. Koska en halua uskoa ihmisistä pahaa, oletan että tuo on kirjoitettu vilpittömästi eikä pahalla tahdolla. Jos se olisi pahalla tahdolla kirjoitettu, tarkoittaisi se, että feministit eivät piittaa faktoista. Mutta todennäköisempää on, että he eivät vain tajua asioiden todellista laitaa, he eivät edes viitsi ottaa selvää (mikä on omanlaistansa piittaamattomuutta). Siksi he tosissaan uskovat siihen, että miesten ongelmat johtuvat hienhajusta ja huonosta käytöksestä. Mietitäänpäs: käyn yleensä päivittäin suihkussa, vaihdan vaatteeni säännöllisesti, joten hajusta se ei ole kiinni. Olen näin pääsääntöisesti kiltti ja kohtelias. Työtodistuksessakin mainittiin, että olin työtovereita (jotka olivat naisia) kohtaan mukava. En tiedä mitä tarkoittaa ”jutut ovat persua”, mutta ainakaan en heitä rasistisia vitsejä tai muuta mautonta (mutta hauskaa) läppää ihan missä tahansa. Jos siis todella saisin sillä, että olen kiltti ja hyväkäytöksinen, olisi maannut jo puoli Suomea. Ja ikään kuin perussuomalaisten kannattaminen tarkoittaisi, etteivät naiset ole kiinnostuneita. Riippuu toki piireistä, humanistinaiset eivät välttämättä arvosta. Mutta näyttäkää minulle mies, joka on saanut siksi, että on profeministi. Oikeasti, vaikea kuvitella halveksittavampaa olentoa kuin profeministimies. En usko, että feministikään tuntee suurta vetoa tällaisia matelevia nuljaskoja kohtaan (sillä on näet eroa, onko kiltti vai tohveli). Mutta mitä persuihin tulee, ihan normaalisti näyttävät hekin pariutuvan. Suurin osa seuraamistani miespuolisista konservatiivisista bloggaajista ovat naimisissa ja perheellisiä. Mutta feministit olettavat toki, että jäät ilman, jos ajattelet väärin.
(On pelkästään koomista, että feministit ”uhkailevat” sillä, että jään ilman jos en muuta mielipiteitäni. Siis miten voi jäädä ilman, jos olen jo ilman. Miten minua voi uhkaila asialla, joka on jo toteutunut. Ilmeisesti he viestivät:” no nyt et ainakaan saa. Äsken oli vielä tsäänssit, mutta nyt kun sanoit noin, ei ole enää”. Todellako? Luulevatko he, että olen mielipiteideni vuoksi ilman? Eihän suurin osa tuntemistani ihmisistä edes tiedä mielipiteistäni, koska en ole niistä yltiönegatiivisen palautteen vuoksi viitsinyt sen enempää huudella. Mutta pariutumisen ja saamisten kannalta niillä ei ole mitään merkitystä. Taas kerran: jos tuo todella pitäisi paikkansa, miksi rikolliset ja sun muut oikeasti inhottavat ja vaaralliset ihmiset saavat aina? Miksi joukkomurhaajat saavat heti tekonsa jälkeen kasoittain fanipostia naisilta? Miksi rumat ja hieltä haisevat rokkarit, jotka aikaisemmin eivät saaneet naisilta edes katseita, saavat uran lähdettyä käyntiin rajattomasti?)
Vasemmistolaisille tyypilliseen tapaan he nauravat ”valkoisen miehen vinkumiselle”. Valkoinen heteromies, eli VHM on oletetusti valta-asemassa kaikkiin muihin nähden, joten hän ei saa valittaa. Olisi vain hauska kuulla, miten asunnoton puliukko on valta-asemassa esimerkiksi naiskansanedustajaan? Tai miten minä olen valta-asemassa naisiin nähden? Ymmärrän toki sen, että olen historiallisessa katsannossa etuoikeutettu, koska olen elänyt materiaalisesti hyvinä aikoina. Mutta enemmän sillä on tekemistä kansallisuuteni kuin sukupuoleni kanssa. Eikä ole mitään järkeä verrata elämääni Intian slummien elämään, vaan vertaisiini, eli muihin suomalaisiin. Joten siksi toistan kysymykseni, miten olen valta-asemassa tai etuoikeutettu suomalaisiin naisiin nähden? Vastaushan on tietysti se, etten mitenkään. Tähän feministit tulevat selittämään, että se on totta: valta onkin viety minulta pois. Ja se on itse aisassa syy vihalleni, siksi olen katkera. Hetkinen, hetkinen. Mitä minulta on otettu pois? Valtaako? Milloin minulla on ollut valtaa? No ei koskaan, joten miten voisi nolla vihainen sellaisen menettämisestä, jota minulla ei ole koskaan ollut? Noh, feministeillä on pieni älykapasiteetti, joten heidän on selitettävä miesten ahdistus johtuvaksi heidän egostaan. Eli miehet ovat vihaisia vain siksi, koska he ovat menettäneet valtansa. Tämä taas perustuu sille feministiselle valheelle, että naiset ovat olleet aina miehille alistettuja. Kuten on tullut sanottua, molemmilla sukupuolilla on aina ollut valtaa, se on vain ilmennyt eri tavoin. Ja mitä tulee niin sanottuun julkiseen ja taloudelliseen valtaan, ovat niitä hallinneet aina yhteiskuntaluokat, eivät niinkään sukupuolet. Hallitsevassa luokassa ovat miehet toki korostuneet, mutta oli siellä naisiakin. Vaikea on kuitenkaan nähdä miten esimerkiksi miesorjat olisivat olleet etuoikeutettuja naisorjiin nähden. ”Seksiorjuus on pahinta mahdollista”, ajattelevat feministit varmaan. Pahaa toki, mutta en keksi miten miesten muutaman vuoden kestävä ja kivulias sekä kuolemaan johtava uurastus suolakaivoksilla olisi ollut parempi kohtalo. Feministit siis kieltäytyvät näkemästä sitä seikkaa, että miehet eivät ole yliedustettuina vain huipulla, vaan myös pohjalla. Feministit näkevät vain huipun, koska vain sinne he katselevat. Naisilla on lasikatto, mutta myös kivilattia.
Loppuun vielä pari feminististä aarretta:
”Koska edellinen harvemmin ratkaisee mitään: eikö näille ruikuttaville "miehille" voitais kunnon turpaanlyönnin sijaan hoitaa totaalista mediaboikottia? Kun ei kerran mitään uutta saati järjellistä sanottavaa tunnu löytyvän, loputonta omien ongelmien projektiota vaan. Traumaterapialle ja kootuille komplekseille on muita hoitopaikkoja. ”
---
”Tai sitten ei saa (totakaan). Nämä luisuharteiset kestovinkujat harvemmin herättää kuin puolihuvittunutta halveksuntaa (mutta toki esim. nuoremmat, jo valmiiksi tavalla tai toisella ahdistellut jne. voi kokea moiset luuserihuutelutkin toisin). ”
Niin, kaikki on omaa syytäni ja omien ongelmieni projisointia. Mukavaa myös, että kunnon naisen tapaan ehdotetaan turpaanvetoa, muttei ihan sittenkään. Olen ilmeisesti terapian tarpeessa, samaa taidettiin sanoa Neuvostoliitossa toisinajatteleville.
Jälkimmäiselle kommentille tulee sentään nostaa hattua rehellisyydestä (vaikka sama henkilö on mitä ilmeisimmin feministi), se ei ole näennäisempaattista lässytystä. Siinä tulee kyllä kaikki parhaat, ”kestovinkuja”, ”luuseri”. Ei liene sattumaa, että luuserilla tarkoitetaan poikkeuksetta miehiä; miehet ovat ne, jotka vajoavat alimmalle pohjalle. Mukavaa vain, että samassa kommentissa muistetaan mainita taas ne todelliset uhrit: naiset, joita ahdistaa kuunnella, jos mies ei saa.
”Noihan vain vahvistavat sen, että naiset pystyvät siihen, mihin mieskin, mutta naiset halutaan pitää jostain syystä alemmalla tasolla jopa täällä Suomessa ja muuallakin lännessä vieläkin. Syyhän ei ole uskonto, vaan uskontoja pidetään kätevinä aseina siihen. Syy on pohjimmiltaan testosteronihormoni, joka on toiselta nimeltään jumaluushormoni. Kun mies on täynnä sitä, niin hän on täysin se vallassa niin hyvässä kuin pahassa. Testosteroni yhdistettynä miehen tyypilliseen itsekeskeisyyteen ja putkiaivoisuuteen johtaa siihen, että hän pitää itseään ja mahdollisesti kaltaisiaan (toisia miehiä) maailman valtiaina. Varsinainen naisten alistaminen alkoi maanviljelyksen aikaan, joloin miehillä oli runsaasti luppoaikaa ajatteluun. He todellakin kokoontuivat kupillisille pitkiksi ajoiksi joka päivä keskenään ihan vain turisemaan. Varmasti puheeksi tulivat myös naiset, jotka ovat samaan aikaan vastustamattoman viehättäviä, mutta samalla niin arvoituksellisia, ettei niistä ota selvää. Mies ei tunnetustikaan voi suhtautua varauksettomasti ja hyväksyttävästi asioihin, joita ei täysin tunne, maailman historia on täynnä todisteita siitä. Mitä ei tunneta, se varmuuden vuoksi tapetaan tai vangitaan ja naisen kohtaloksi tuli vangitseminen. Noihin aikoihin muodostui myös ajattelun laji, jota kutsutaan filosofiaksi eli filosofia on syntynyt joutavien miesten parranpärinästä ja siksi en arvosta kirjoitettua filosofiaa laisinkaan, koska poikkeuksetta kaikki ne ajatukset ovat syntyneet etuoikeutettujen laiskojen vätysten pääkopasta ja ovat niin oikullisen miehisiä mietintöjä. Pahintahan tuossa kaikessa on se, että vaikka joku filosofi olisikin ollut ihan oikeilla jäljillä jossain asiassa, niin kuin olikin, niin hän teki sen kardinaalimunauksen, että meni pätemään myös sellaisissa asioissa, joista ei tajunut kerrassaan mitään. Mutta kun ne ajatukset tulivat oppineen suusta, niin niihin uskottiin kakistelematta. Näin ollen myös moni naisia halventava ja alentava ajatelma on jäänyt eloon.”
Kuten olen sanonut, miten näistä premisseistä voi syntyä mitään keskustelua? Tuo on niin tuubaa, etten enää jaksa sanoa mitään. Teksti puhukoon puolestaan, feministiset kliseet on opittu hyvin. Haluan siis sanoa muillekin aihetta pohdiskeleville: älkää suotta vaivautuko, te vain hukkaatte aikaanne. Ikävä tosiasia on tosin, että feminismiä täytyy vastustaa ja sen hegemonia-asema kumottava. Ja siihen tarvitaan masokisteja, kuten Henry Laasanen. Vaikka miesasia-aktivisteilla ei ole lopulta mitään rakentavaa tarjottavaa, he taistelevat feminismiä vastaan sen omilla aseilla. He riistävät uhriaseman feministeiltä, mikä vähentää noiden hullujen lehmien hegemoniaa. Jos mitään positiivista lopputulemaa on toivottavissa niin se, että kaikenlainen uhripuhe kokee täydellisen inflaation. Kukaan ei ottaisi feministejä tai miesaktivisteja enää tosissaan, ja asiat voisivat palautua järkeville urille.
Ja vielä yksi asia: en suostu puhumaan feministeistä enää naisina. He ovat kuin kommunisteja, jotka vain sattuvat olemaan naisia. Kyseessä on ideologia, ei sukupuolten todelliselle dynamiikalle perustuva viisaus. On feministejä, ja on naisia. Se, että feministit sattuvat puhumaan naisista ja naisten suulla ei tarkoita mitään; kommunistit puhuivat työväen suulla, eli heidän ohitseen. Kieltäydyn uskomasta, että suurin osa naisista olisi feministejä tai niin idiootteja kuin feministit ovat. Naisia on monenlaisia, kuten on miehiäkin. Minä vetäydyn kaikenlaisesta sukupuolten sotaan liittyvästä, sellaisessa ei ole mitään mieltä. Sukupuolet ovat toinen toisiaan varten, eivät kilpaillakseen saatikka sotiakseen toisiaan vastaan. Sukupuolet ovat erilaisia, joten ymmärrys voi olla tiukilla, mutta sellaiset pohdinnat on syytä jättää taiteen käsiteltäviksi.
2 kommenttia:
Olet oikeassa siinä, että feministit eivät ymmärrä. He eivät vaan ymmärrä. Voisin kirjoittaa tästä aiheesta vähän, sillä tiedän tavallaan, että mitä on olla nainen, joten voisin yrittää selittää, että mistä tuollaiset aivopierut johtuvat.
Mitä noihin sitaatteihin tulee, niin eipä voi muuta sanoa kuin että vittu, mitä paskaa. :DDD Mistä nuo on?
Aaargh en kestä tätä maailmaa. Skitsofreeninen on oikea sana.
Kirjoita ihmeessä, minäkin haluaisin tietää. Ja minäkin uskon ymmärtäväni, väitänhän kivenkovaan, ettei mikään inhimillinen saatikka epäinhimillinen ole minulle vierasta.
Nuo sitaatit olen kerännyt naamakirjaryhmistä, joita lukemalla joskus kidutan/hauskuutan itseäni. Suosikkini on jälkimmäinen; mahtavaa, että lämsimainen filosofiakin voidaan vetää vessanpöntöstä alas naisia alistavana ja etuoikeutettujen miesten parranpärinänä.
Realismi on mahdotonta, jäljellä on vain surrealismi. Pahkasika lopetti hyvästä syystä: ei ole mitään satirisoitavaa enää, todellisuus riittää.
Lähetä kommentti