Asevelvollisuudesta

Tänään astui uusi saapumiserä armeijan vihreisiin, joten sen kunniaksi otsikon ilmoittama puheenaihe: asevelvollisuus - kysymys, joka jakaa mielipiteet puoluekannasta riippumatta. Olen havainnut useiden konservatiivien kannattavan asevelvollisuuden lakkauttamista siinä, missä joopa vasemmistolaiset liberaalit saattavat kannattaa nykysysteemiä. Libertaarit vastustavat asevelvollisuutta sangen johdonmukaisesti, samaten kuin suvakkien äärilaita, eli äärivasemmisto. Asevelvollisuuden puolesta ja vastaan on argumentteja, aion tässä käydä läpi lähinnä oman kantani.

Kannatan asevelvollisuutta, koska se on Suomen kaltaiselle maalle paras tapa järjestää puolustus. Ammattiarmeija ei ole vaihtoehto sen kalleuden ja Suomen väestöpohjan vuoksi. Suurvalloilla ja kymmenien miljoonien väestöpohjan valtiolla on varaa ammattiarmeijaan tai valikoivaan asevelvollisuuteen, koska he saavat suuren armeijan nyhjäistyä helposti. Suomen viisimiljoonaisella väestöllä paras tapa kouluttaa suuri reservi on yleinen asevelvollisuus. Ja ammattiarmeijan puolustelijoiden puheita siitä, että nykyaikana sodat ratkaistaan hi-techilla ja pienillä erikoisjoukoilla en usko. Taktisiin operaatiohiin ja pienten raja-alueiden valtaamiseksi tuo pitänee paikkansa, mutta kokonaisen valtion miehittämiseksi tarvitaan vähän enemmän voimaa. Ja tosiasia on, että se voima on miesvoimaa. Sotia ei ratkaista hi-techilla, ei. Uskon vahvasti, että sotavarustelussa saavutetaan, ellei ole jo saavutettu jonkinlainen rajahyöty: sotatarvikkeet ja aseet eivät voi mennä  monimutkaisemmiksi. Koska mitä monimutkaisempaa ja hienostuneempaa tekniikka on, sitä helpommin se menee paskaksi. Sotiminen on kovaa ja paskaista touhua, mikä vaatii kalustolta kestävyyttä. Onko jokin ihme, että AK-47 erilaisine variaatioineen on maailman suosituin ase? Se on tehokas, mutta samalla hyvin simppeli ja helposti huollettava koje. Kaikenkarvaiset hyvin pieniä osia sisältävät ja korkeaa tekniikkaa edustavat konetuliaseet menevät vain rikki. Minkäänlaiset hi-tech aseet eivät kestäisi ääriolosuhteita kuten helteitä ja hiekkaa aavikolla tai Suomen pakkasia. Parhaat aseet toimivat juuri siksi, että ovat yksinkertaisia. Hi-tech voi toimia hetken, mutta menee ensimmäisenä paskaksi. Sotia ei ratkaista myöskään pelkillä tykistöohjuksilla ja raketinheittimillä, miehittäjä tarvitsee edelleen sen miehistön. Tietenkään operaatioita ei voida toteuttaa toisen maailmansodan tyyliin, mutta jo se seikka, että USA:n huipputekninen armeija on ollut hätää kärsimässä niin Vietnamissa kuin Afganistanissa (missä myös Neuvostoliitto kärvisteli) todistaa, että kaikenkarvaiset hi-tech –armeijat seisovat savijaloilla. Ja kun otetaan huomioon Suomen metsäiset ja vaihtelevat maasto-olosuhteet, ei hyökkääjälle tulisi helppoa paraatimarssia Helsinkiin. On siis turha sanoa, ettei miesvoimaa tarvita. Suomi tarvitsee suurta reserviä jo silkan pinta-alansa vuoksi, minkä lisäksi pelkkä tekniikka ei voi korvata sitä käyttelevää miehistöä ja koulutusta.

Koulutuksen parempi taso on toinen seikka, jolla ammattiarmeijaa perustellaan. Varmasti ammattisotilas on paremmin koulutettu, mutta oleellista on koulutuksen riittävä taso. Ja siihen uskon suomalaisen varusmiespalveluksen ylettävän, muistetaan nyt, ettei siellä vastapuolella todellakaan ole pelkkiä VDV-sotilaita, vaan huonosti koulutettua ja motivoitunutta bulkkia. Ja mitä asevelvollisten motivaatioon tulee, mikä voisi olla suurempi kuin oman isänmaansa puolustaminen? Ammattiarmeijan miehet tekisivät aivan samaa, mutta hekään eivät voi taistella sen suuremmalla motivaatiolla kuin asevelvolliset; isänmaa on molemmille sama. Enkä menisi muutenkaan vannomaan ammattisotilaiden motivaatiosta, koska esimerkiksi Ruotsissa on ollut suuria vaikeuksia saada tarvittavaa määrää sotilaita kasaan. On nimittäin syytä muistaa tämä: armeija on paska paikka, josta vain harvat todella pitävät. Jos varusmiespalvelus olisi vapaaehtoinen, emme näkisi montaakaan osanottajaa. Ammattiarmeijaan hakeutuisi ihmisiä rahan perässä enemmän, mutta nämäkin olisivat yhteiskunnan luuserisakkia pääosin. Ammattisotilaat muistuttaisivat tässä suhteessa siis enemmän räkäisiä palkkasotureita kuin sotilaita.

Joidenkin mielestä asevelvollisuus kuuluu menneisyyteen, eikä sen pitäisi olla osa hyvinvointivaltiota. Heille voin lausua yhden sanan: Sveitsi. Maa, joka on yksi maailma rikkaimpia ja hyvinvoivimpia ja jota yksikään naapurimaa ei uhkaa mistään suunnasta, pitää edelleen yllä erittäin tiukkaa asevelvollisuutta. Maa, joka ei ole käynyt sotia kahteensataan vuoteen ja jonka maasto on luotu puolustussotaa varten, pitää yllä parinsadantuhannen miehen reserviä. Tuota, jos mitä kutsun viisaudeksi. Siinä, missä Suomen reserviä pienennetään ja pienennetään ja määrärahoja supistetaan, ovat sveitsiläiset ymmärtäneet, ettei rauhaan ole luottamista. Sota on asioiden luonnollinen järjestys ja siksi sen varalta on syytä varustautua. Sveitsissä armeijan käyneet miehet saavat jopa oman rynnäkkökiväärin ja luoteja mukaansa siviiliin, suosittelisin samaa Suomeen (vaikka ajatus siitä, että alkoholia ryypiskelevillä opiskelijaretkuilla olisi rynkky kaapissaan, tuntuu hieman kylmää hikeä nostattavalta).

Asevelvollisuuden vastustukseksi ei ole siis lopulta riittävän hyviä taloudellisia tai sotilaallisia argumentteja. Asevelvollisuusarmeija tulee halvemmaksi kuin ammattiarmeija, ja Suomen hyvä koulutustaso takaa sotilaiden riittävän laadun taistelussa Venäjää vastaan. Kaikenkarvaiset pasifistiset tai tasa-arvoargumentit sivuutan kokonaan. Aseistakieltäytyjille oikea paikka vastedeskin on linna, ja asevelvollisuus on miesten hommaa. Naisten asepalveluksen lopettaisin turhana, koska taistelutantereella he olisivat vain tiellä. Tasa-arvon ja pragmaattisen hyödyn nimissä olisin tosin valmis tekemään seuraavan: täysi-ikäisille naisille tehtäisiin pakolliseksi puolen vuoden tai vuoden mittainen kansalaispalvelus, jossa opetettaisiin esimerkiksi ensiaputaitoja ynnä muita yleishyödyllisiä perustaitoja, jotka ovat sodassa tarpeen. Lisäksi palvelukseen kuuluisi työpalvelusta normaalin siviilipalveluksen tapaan. Viimeksi mainittu muuttuisi siis sekä nimeltään, että sisällöltään. Vastedes kansalaispalvelus olisi vain naisille, miehille armeija olisi pakollista vankeusrangaistuksen uhalla. Terveydellisistä tai merkittävistä henkisistä syistä miehelle voidaan luonnollisesti suoda vapautus asepalveluksesta, jolloin tämä voi suorittaa kansalaispalveluksen. Ja jos terveydelliset esteet ovat kyllin vakavia, voidaan vapautus myöntää molemmista (koskee sekä miehiä, että naisia). Vakaumuksellisista syistä ei vapautuksia voida suoda (eli Jehovan todistajat myös armeijaan), mutta mahdollisuus aseettomaan palvelukseen olisi säilytettävä.

Olen myös pettynyt siihen, että asevelvollisuutta käsitellään yksinomaan taloudellisesta näkökulmasta. Minulle sen merkitys on myös henkinen, sillä monille miehille se muodostaa merkittävän ja ikäluokat yhdistävän kokemuksen. Kun saapumiserät toisensa perään varusmiespalveluksen suorittavat, syntyy sukupolvien yli kestävä traditio, jollaisten merkitystä en menisi vähättelemään.. Miehille leimallisesti maskuliiniset kollektiiviset kokemukset ovat tärkeitä, he ovat aina kokoontuneet jengeihin ongelmia ratkoessaan. Ja koska varusmispalvelus on kaiken muun hyvän lisäksi enemmän tai vähemmän vittumainen kokemus, näkisin sillä olevan kasvattava vaikutus; armeijassa oppii hitusen enemmän arvostamaan arkisia mukavuuksia ja iloja.

Jotkut valittelevat, että miehet hukkaavat armeijassa töihin ja opiskeluihin käytettävää aikaa. Tämä on totta sikäli, että armeijaan käytetty aika on toki pois noista kahdesta. Mutta hukkaan heitettyä se ei ole. Monet yrittävät ymmärrettävistä syistä saada hyötyä armeijasta esimerkiksi käymällä sotilaspoliisin tai kuskin koulutuksen, joille voi olla käyttöä siviilissä. Mutta on silti väärin redusoida armeijan käyminen hyödyksi, jota voi siviilimaailmassa soveltaa. Muistetaan mistä siinä on kyse: velvollisuudesta. Ja koska sanan ”velvollisuus” merkitys tuntuu monilta ihmisiltä nykyajassa kadonneen, annan Nuuskamuikkusen valistaa teitä:

Ja vielä pieni lisätiedotus: viime aikoina on liikkunut villiä tornaria, ettei saapumiserä 1/15 kotiudu koskaan.