Natseja, natseja kaikkialla

Tuli tällainen teksti vastaan. Pistää taas ihmetyttämään, mitä skeidaa YLE viitsiikään julkaista, vaikka eihän sen pitäisi enää olla todellinen yllätys. Kirja ja sen aihe voisivat olla mielenkiintoisia, mutta jostain syystä vuosikymmenien takaisesta rotuhygieniapolitiikasta vedetään yhtäläisyysmerkit Ruotsindemokraatteihin, jolla ei ole osaa eikä arpa siihen. Sosialistit ja porvarit olivat ne, jotka tämän projektin panivat alulle ja ylläpitivät sitä, Saksan kansallissosialistit olivat heidän oppipoikiaan. Ilmeisesti kommunistit olivat sitä vastaan (se ei yllätä, he vastustavat kaikkea kotoperäistä. Siksi kaasukammiot paha, gulagit hyvä), mutta valtavirtavasemmistolaiset eli sosiaalidemokraatit olivat sitä innokkaasti ajamassa. Vasemmistolaisuus oli tuohon aikaan voimakkaan kansallismielistä ja kun siihen yhdistyi edistysajattelu, ei ole ihme jos juuri he ottivat innokkaimmin rotuopit vastaan. Uskonnolliset konservatiivit vastustivat moisia vulgaariuksia silloin ja nyt. Sen sijaan juuri vasurit kannattavat nytkin eutanasiaa, sikiöseulontaa ja vapaata aborttia. Kysymys siis kuuluu, miten sosialistien rikokset saadaan syydettyä juuri Ruotsindemokraattien niskaan?

Kukaan kansalliskonservatiivi ei kannata rotuoppeja, pakkosterilointeja tai muita edistyksellisiä riettauksia. Vasemmistoradikaaleilla ei tätä estettä ole ollut, ei edes sosiaalidemokraateilla (muistutettakoon toki, että Ruotsissa rotupolitiikkaa suosivat kaikki puolueet). Jostain syystä kuitenkin vain Ruotsidemokraateista puhuttaessa viitataan heidän uusnatsijuuriinsa. Oikea reaktio olisi todeta ”entä sitten?” Aatteen juurilla ei ole minulle juuri merkitystä, joten en välitä siitä mistä Ruotsidemokraatit saivat alkunsa. Välitän vain siitä mitä he ovat juuri nyt. En syyllistä Ruotsin sosiaalidemokraattejakaan heidän vanhoista rikoksistaan. Mutta jos tälle linjalle halutaan lähteä, olisi siinä oltava rehellinen, eikä muistuttaa rikoksista vain poliittisia vastustajiaan. Ja tällä menetelmällä kaikkien Ruotsin valtapuolueiden historia on kaikin tavoin likaisempi kuin Ruotsidemokraateilla. He löyhkäävät vanhoista synneistä, ja heillä olisi kiistatta paikka introspektioon. Mutta ei, tilaisuutta ei käytetä. Vaikka todisteet vanhoista synneistä ovat nenän edessä, ajatuskaan ei värähdä. Sen sijaan katse käännetään Ruotsidemokraatteihin, joita syytetään natsimenneisyyden lisäksi nyt myös muiden puolueiden vanhoista synneistä! Siis mitä helvettiä? Ei ihme, että Ruotsi tekee kuolemaa, noin epärehellisessä ilmapiirissä ei voi syntyä mitään hyvää. Ymmärrän vielä sen, että hämärä menneisyys otetaan esiin vaalitaistelun vuoksi. Mutta nyt niskaan syydetään muidenkin rikokset, ei noin likaisessa pelissä voi voittaa.

Oikeasti, onko yhtäkään ideologiaa, jonka alkuperä voitaisiin johtaa johonkin täysin puhtaaseen? Kommunismi, sosiaalidemokratia, liberalismi, konservatismi, traditionalismi, nationalismi, anarkismi…keksi itse. Kaikkien ideologioiden taustalta löytyy epäilyttäviä ajatuksia ja epäilyttäviä toimijoita. Jos joutuisimme valitsemaan poliittiset toimintatavat vain sen mukaan, missä suuntauksessa ei ole koskaan ollut mitään väärää, voisimme yhtä hyvin olla tekemättä mitään. Ainoa asia, jolla pitäisi olla väliä on se, mitä puolue tai järjestö edustaa juuri tässä ja nyt. Menneisyys voi herättää aiheellisia kysymyksiä, mutta teot ratkaisevat.  Jos nykypäivän kommunisti toimisi tämän tannehtivan pelleilyn mukaan, hän joutuisi luopumaan aatteestaan huomatessaan, kuinka taantumuksellisia entiset 1800-luvun kommunistit ovat. He eivät olisi kuulleet ihmisoikeuksien julistuksesta ja he eivät pitäisi homoista. Nykypäivän liberaalit amerikkalaiset joutuisivat hirttämään itsensä, koska USA:n perustajat syyllistyivät ihmiskunnan suurimpaan rikokseen eli neekeriorjien omistamiseen. Kristityillä ei olisi sen helpompaa, kristityt ovat tunnetusti syntisiä ihmisiä ja uskonnon historia sisältää monen moista ihmishirviötä.

Eli kannattaako moinen hulluus siis todella? Ruotsidemokraateilla on historiansa, mutta nyt he ovat vakavasti otettava poliittinen toimija, jolla ei ole enää mitään tekemistä uusnatsien kanssa. Ruotsissa on oma vastarintaliikkeensä erikseen, johon hörhöt kokoontuvat runkkaamaan. SD:tä ei siis voi syyllistää heidän rikoksistaan, he ovat eri porukkaa. Lisäksi on käsittämätöntä, että vastarintaliikkeen kaltaista järjestöä pidetään todellisen uhkana yhteiskunnalle. Tai siis, voivathan he olla uhka. Heitä ei ole paljon, mutta tekihän Breivik tihutyönsä yksin. Parhaimmillaankin kuitenkin heidän saamansa vahinko olisi minimaalista siihen verrattuna, mitä todelliset huligaanit saavat aikaan. Nimittäin valtapuolueiden huligaanit, he ovat syöksemässä koko Ruotsin helvettiin. Mitä mieltä on siis keskittää kaikki huoli pieneen poliittiseen järjestöön, jolla ei ole mitään valtaa? Kaikki valta on hallituspuolueilla, jotka ovat lisäksi keskenään sopineet, ettei SD:n kanssa tehdä mitään yhteistyötä kahteen vaalikauteen. Tosi reilu meininki, hienoa demokratiaa. Mutta rasistien kanssahan ei keskustella, itsepähän kerjäsivät sitä. Niin kauan kuin hysteria ja huomio kiinnittyvät vain SD:n ja jonkun pienen äärijärjestön hihhulointiin, voivat hallituspuolueet jatkaa vandalismiaan kaikessa rauhassa. Ovelaa, mutta kovin läpinäkyvää. Kauanko mahtavat ihmiset uskoa valheisiin? Ennen kuin arvaattekaan, voi Ruotsidemokraattien kannatus nousta jo aivan toisiin sfääreihin…

Ihmettelen syytä Ruotsin hysterialle. Miten on mahdollista moinen sekoilu? He liukuivat yhdestä ääripäästä, eli kansankodin ylikompensoimisesta toiseen ääripäähän, eli kansalliseen itsemurhaan. Ehkä sillä on jotain tekemistä kansallisen mentaliteetin kanssa. Ruotsalaiset eivät myöskään ole sotineet pariinsataan vuoteen, mikä on tehnyt heistä velttoja ja ylimielisiä. He sortuivat ensin vastenmielisiin rotuoppeihin ja eugeniikkaan, mitä seurasi kuitenkin krapula liian ylenpalttisesta kansankodin hyvinvoinnista. He vaipuivat itseinhoon ja päättivät tehdä maastaan koko maailman yleisen pakolaisleirin. Ehkä vanhat synnit annetaan anteeksi, jos he tuhoavat itsensä tarpeeksi näyttävästi?

Olen ajatellut, ettei Ruotsin mielisairas tilanne voi johtua mistään pahantahtoisuudesta tai kulttuurimarxismista. Ei, se johtuu ihan silkasta idealismista: he todella uskovat omiin valheisiinsa, he uskovat Ruotsissa olevan tilaa kaikilla maailman apua tarvitseville. Toki taustalla on kapitalistista opportunismia halpatyövoiman haalimiseksi, mutta iso osa selittynee silkalla idealismilla. Valtapuolueiden hysteria voi johtua siitä, että niissä todella uskotaan SD:n menestyksen johtavan kaasukammioihin ja polttouuneihin. He vilpittömästi uskovat Ruotsin ajautuvan sotilasdiktatuuriin, jos SD saa vähääkään valtaa.

Jos idealisti-selitys ei pidäkään paikkaansa, voi homma johtua myös tästä: ruotsalaiset ovat ohittaneet paluupisteen. Poliitikot tietävät maahanmuuton haitallisuuden ja mihin se johtaa. He eivät kuitenkaan voi myöntää olevansa väärässä, koska se tarkoittaisi kasvojen täydellistä menettämistä. Jos he myöntäisivät olevansa väärässä juuri tässä, he olisivat olleet täydellisen väärässä. He eivät voi myöntää, he ennemmin jatkavat katkeraan loppuun saakka. He ennemmin puhuvat sydämensä avaamisesta ja antavat maansa tuhoutua, kuin myöntävät olevansa väärässä.

Hulluja nuo ruotsalaiset.