sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Ennustajat



Samat ihmiset, jotka naureskelevat rappiosta varoittelijoille, uskovat myös edistykseen. He sanovat kuinka ”aina on niitä, jotka uskovat ennen olleen paremmin. Rappiota ja nuorison turmelusta päivitteleviä naavapartoja löytyy joka ajasta”. Sinällään he ovat oikeassa, tietty ihmistyyppi ei katoa koskaan. Mutta tällainen näkemys kielii syklisyydestä ja asioiden muuttumattomuudesta, mikä on ristiriidassa heidän edistysuskonsa kanssa. Lisäksi samat ihmiset unohtavat mainita, että moralistien ja taantumuksellisten kanssa on aina ollut edistysuskovaisia, jotka luulevat paratiisin syntyvän juuri heidän elinaikanaan. Joka aikakaudelta löytyy omat Prometheuksensa, jotka saarnaavat ihmisen ylivertaisuudesta ja hänen loputtomasta potentiaalistaan. Jokaista tuhon ennustajaa kohden löytyy utopisti. Mutta asiat menevät harvoin niin huonosti kuin tuomiopäivän profeetat antavat ymmärtää. Ne eivät myöskään mene koskaan niin hyvin, kuin edistysuskovaiset toivoisivat niiden menevän. Jostain syystä kuitenkin vain maailmanlopun povaajille nauretaan, vaikka utopianrakentelijat ovat aivan yhtä väärässä.

Moralistien mielipiteille naureskelu on oletusarvo, koska sitä kautta etsitään psykologista vahvistusta omalle kannalle, joka sanoo edistyksen olevan Totuus. Moinen näkemys ei tietenkään ole historiallisessa perspektiivissä lainkaan mielekäs, joten miksi sitä halutaan ylläpitää? On epärehellistä puhua edistyksestä ja samalla kiistää rappion mahdollisuus. Harva on oikeasti niin typerä, ettei voisi myöntää monienkin asioiden olevan nykyajassa paremmin. Mutta vain utopistit ovat niin typeriä, että uskovat kaiken olevan nyt paremmin kuin ennen. Se, että joitakin asioita pitää muuttaa on muuttunut perverssiin muotoon, eli kaikki pitää muuttaa. Jos joku on eri mieltä ja luulee, että vanhassa vara parempi, hän on ivanaurunsa ansainnut. Siksi kaiken on pakko olla nyt paremmin ja kaikki tulee olemaan paremmin! Mutta entä jos olemmekin taantumassa? Ehkä viimeiset viisikymmentä vuotta ovat olleet huononemista johonkin aikaisempaan nähden. Asiat voivat nimittäin parantua tai huonontua. Mutta ei, vain edistys on totta. Jos meneekin huonommin, se johtuu fasistien sorrosta. Ja fasistit tulee hiljentää. Moraali ei voi rappeutua, ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä. Varoittelijat ovat väärässä ja fasisteja. Fasistit ovat väärässä eli fasisteja. Fasisti. Natsi ja viikset.

Vain sen takia, että tuhoisimmat skenaariot eivät yleensä toteudu, ei pidä tuudittautua edistysuskoon. Historialla ei ole päämäärää, eikä se ole suoraviivaista. Tulee rappiota, romahduksia ja nousuja. Näitä voidaan ennakoida nykyajassa olevien merkkien ja historiallisten esimerkkien kautta. Konservatiivit ja rappiosta varoittelijat eivät siis ole aina väärässä, tietyt merkit viittaavat tiettyihin lopputulemiin. On myös typerää olettaa, että vain koska varoittelijat voivat olla väärässä, he olisivat aina väärässä. Useat edistykseen uskovat ottavat ilmastonmuutoksen ja globaalin ekokatastrofin tosissaan, he siis uskovat eräänlaiseen maailmanloppuun (koska vasemmistolaisuus on perisynnistä ja yliluonnollisesta riisuttua kristinuskoa, ei heidän oma eskatologiansa tule yllätyksenä). Miksi he eivät siis halua uskoa moraaliseen ja yhteiskunnalliseen katastrofiin? Se, että aina on ja on aina ollut ammattiloukkaantujia, ei tarkoita sitä, ettei rappiota voi todella olla. Jos sitä ei voi olla, koko käsitettä ei olisi.

Toisaalta sen perusteella, että utopiat eivät toteudu ja ihmiskunnan historia vaikuttaa sykliseltä, ei pidä heittäytyä fatalismiin. Maailma on synkkä, mutta asioiden eteen voi tehdä jotain. Maailmaa voi parantaa, ja hävittykin taistelu on taistelu. Se, että minä kuolen jonain päivänä, ei tarkoita sitä, etteikö minun kannattaisi tehdä elämälläni jotain.

Sillä välin tyydyn julistamaan rappiota ja tuhoa ihmiskunnan osaksi.

Kaikki ovat syntisiä.

2 kommenttia:

Juho kirjoitti...

Minäkin kokeilen: maailmanlopun ajankohdan ennustamista nimittäin.

Kröh-khöm

Maailmanloppu koittaa kun ihmiskunnan tyhmyys saavuttaa kriittisen massan.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Terve Juho, voitpa olla oikeassa. Ihmisten tyhmyyden kasvamisella voi olla arvaamattomia seurauksia. Ihmisten tyhmyyttä ja todellisuutta voi ajatella vektoreina: jos ne ovat yhdensuuntaisia ei ole pelkoa. Mutta tyhmyysmassan lisääntyesssä kasvaa yhteentörmäyksien riski. Ja jos säteet leikkaavat, tuloksena on hiukkasten täydellinen polarisaatio. Käytännössä tämä johtaisi materian annihiloitumiseen, mikä siis seuraa kriittisen massan saavuttamisesta.