Apulaisoikeusasiamies haluaa lopettaa urheilijoille annettavat erivapaudet varusmieskoulutuksessa, koska - kuinka ollakaan - se on epätasa-arvoa. Joo-o, tasa-arvolla ja jollain abstraktilla epäoikeudenmukaisuudella voidaan nykyään perustella mitä tahansa muutoksia ihan missä tahansa. Mistään konkreettisesta ongelmasta ei tietenkään ole kysymys, vai muistaako joku kuulleensa mieheltä valitusta siitä, että urheilukoulun käytäntö on epäoikeudenmukainen? Mitä sitten jos heillä onkin erioikeuksia, niille on perustellut syyt ja kyse on erittäin pienestä osasta varusmiespalveluksen suorittavia.
Miksi kaikki pitää yhdenmukaistaa, miksi kaikki on välttämättä laitettava saman mankelin läpi abstraktin oikeudenmukaisuuden nimissä? Nämä esimerkit osoittavat jälleen, kuinka vähän ymmärrystä joillakin on todellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Sillä, että kukaan ei ole valittanut asiasta aiemmin, ei ole väliä. Käytäntö, josta ei ole ollut haittaa kenellekään ja jolla voidaan helpottaa pienen porukan ponnisteluja, ymmärrettävästi herättää raivoa egalitaristeissa.
Tai no, tämän uutisen mukaan valitusta on ollutkin: " Varuskuntatarkastusten yhteydessä käydyissä keskusteluissa ja
kanteluissa on toistuvasti noussut esille urheilijoiden erityskohtelu ja
pitkät urheilukokomennukset." Mutta entä sitten? Urheilijat eivät ole muutenkaan ainoa ryhmä, jolla on mukautettu palvelus.
Tarkoituksenmukaisuudesta tässä on kyse. Sodassakaan eivät kenraalit ole rynkky kädessä etulinjassa, koska siinä ei ole järkeä. Mutta tasa-arvon nimissä heidänkin kuuluisi olla. On väärin, että joku saa olla esikuntakirjurina, rintamalle vaan. Poistetaan aselajit, koska ne epätasa-arvoisina asettavat miehet vaarallisuudeltaan eri tehtäviin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti