sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Hupimaalta turpaan

En taida sanoa enempää, ei kehitysvammaisille germaaneille vain hävitä kaksi kertaa samassa turnauksessa.

3 kommenttia:

Qroquius Kad kirjoitti...

Saksaaks sa saksaks, saattaisi kysyä kehitysvammainen germaani.
Toisaalta kanukit ovat sekä germaanien että omituisten sekarotugallialaisten plus kaiken maailman pingviinien epäsikiöitä, ja Leijonat söivät ne tuosta vain.

Onko Leijonien peli todellakin näin tuulellakäypää, ovatko pohjois- ja länsigermaanit sittenkin parempia kuin me ihmisen ja ryssän ristisiitokset (Martti "Huuhaa" Innasen luonnehdintaa siteeraten) vai hävisikö Canada tahallaan?

Jos Kummeleilta kysyttäisiin, vastaus olisi...

No, tämä ei ole Kummeli-hupiohjelma, kuten ei se Saksakaan ihan hupimaa ole näissä karkeloissa. Aina sattuu ja tapahtuu, kuten itsekin olin muinoin todistamassa täällä Radanvarsikaupungin rautatieasemalla:

Emäntä toppuutteli suureen ääneen loittonevan junan perään niinikään suureen ääneen huutavaa ja raivoavaa isäntää:
"Että pittää olla tuommonen, että pittää huutaa tuollattiin malliin ihan kun oltasiin myöhästytty junasta kymmenen tuntia, vaikka myöhästyttiin vain kymmenen sekuntia!!"

Korppi on oikeus kirjoitti...

Ehtoota vaan.

Ruottalaiset on esim. ihan perusgermaaneja, mutta juutit ja sakemannit kehitysvammaisia sellaisia kun ei se kiekko niin kovalla tasolla ole.

No, ei nää ihan hupimaita enää ole. Vituttaa vaan niin. Sen verran sitä tasoeroa on, että voitto pitäisi kairata vaikka väkisin. Ahon hienossa tasoitusmaalissa haiskahti jo orastava työvoitto, mutta sekin sitten kustiin.

No, pudotuspeleissä on näillä näytöillä se ja sama tuleeko sieltä Ruotsi vai Sveitsi. Helpolla voitot eivät tule ja vain voitot ratkaisevat.

Vorwärts vittu.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Olisi se voitto jenkeistä silti ihan suotavaa. Nyt kaivataan leijona-asennetta, niin päästään tappioitta kultaan asti. Kanada-pelissä nähtiin parhaimmillaan juuri tätä, peräänantamatonta taistelua.