On sanottava, että tämä on kaunein ja komein kansallislaulu mitä on. Säveltäjä osasi hommansa, voin tätä kuunnellessani vakuuttua Pyhän Venäjän messiaanisesta tehtävästä maan päällä. Se, että tämä syntyi Neuvostoliitossa todistaa, ettei maa voinut olla läpeensä paha. здо́рово!
Tajusin muuten, että olen ollut vuoden päivät töissä. Viime huhtikuun loppupuolella menin kesätöihin ja siitä jatkoin syksyllä työharjoitteluun. Yksi kahden viikon tauko oli, mutta sekin kului voittopuolisesti muuttohommissa. On tämä jotain ennenkuulumatonta, että kaltaiseni laiskamato on rämpinyt yhtä soittoa töitä näin pitkään. Pieni askel proletariaatille, mutta suuri askel minulle.
Onneksi alkaa kesäloma pian niin pääsen tekemään sitä, missä olen paras: lorvimaan.
Joo, hauskaa vappua. Öyh öyh!
2 kommenttia:
Onhan venäjällä ollut hyviä säveltäjiä ja taitelijoita aina, vain kommunismi pilas viimesen 70v aikana sen
-jpt-
Terve jpt.
Oli taide-elämää kommunisminkin aikana, vaikkakin vähentynyttä sellaista. Šostakovitš ja Tarkovski ovat esimerkkejä ihan kanonisoiduista hahmoista. Luovuus on voima, jota edes totalitarismi ei voi tukahduttaa ja jota senkin on käytettävä pystyssä pysyäkseen.
Lähetä kommentti