keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Muumeilta elämää oppia vois


Muumilaakson idylli on ihanteellinen kyläyhteisö, pieni utopia. Sen asukkaat ovat monenkirjavaa joukkoa, jotka eivät kenties pidä toistensa omituisuuksista, mutta tulevat niiden kanssa toimeen. He eivät sekaannu toistensa asioihin, kaikki kukat saavat kukkia. Ainoaa poliisia ei kiinnosta edes Nuuskamuikun kaltainen kiertolainen, joka omalla laillaan on osa laakson asujaimistoa. Muumilaakson järjestys on orgaanista, sillä kenenkään ei tarvitse kontrolloida sitä; asiat järjestyvät kyllä omalla painollaan.

Asiassa on kuitenkin pieni mutta: järjestys säilyy, koska kaikki on ennustettavaa. Omituisimmatkaan laakson asukkaista eivät kykene sellaisiin tempauksiin, jotka toden teolla voisivat laakson elämää vaarantaa. Haisuli on kyllä pahantekijä, mutta harmiton kokonaisuuden kannalta; hän on riesa, jota siedetään. Hän on kuin romanivähemmistömme, jonka olemassaolon pitkin hampain hyväksymme. Isoimmat uhat tulevat siis selvästi ulkopuolelta: mörkö, kullankaivajat, kuumien lähteiden etsijät ja ketkä milloinkin. Yleensähän muumit ovat hyväntahtoisia ja uteliaita muukalaisia kohtaan. He ovat vieraanvaraisia ja muumitaloon ovat tervetulleita niin matkamiehet kuin pakolaiset. Mutta heidänkin vieraanvaraisuudella on rajansa. Vieras tai kaksi silloin tällöin ei pahaa tee, ehkei kymmenenkään tiukassa paikassa. Vaan entäs, jos tulee yhdestoista?

Muumit ymmärtävät, että rajansa kaikella. Yhtä mielellään kuin he toivottavat vieraat tervetulleeksi, he myös hyvästelevät heidät matkoihinsa. He ovat äärimmäisyyksiin asti suojelunhaluisia laaksoaan kohtaan ja tahtovat säilyttää sen ainutlaatuisen harmonian. He ovat näet ymmärtäneet jotain olennaista: harmonia säilyy vain niin kauan, kuin systeemi on ennustettava. Ja ennustettavuus säilyy, jos vakiot eli asukkaat pysyvät samoina. Kaikki muukalaiset ovat tuntemattomia tekijöitä, eivätkä muumit sellaisia kaipaa. He hyväksyvät Haisulin, mutta entäs jos hänenkaltaisiaan tulee kaksikymmentä lisää? Rikollisuus riistäytyisi käsistä. Entä jos Mörkö muuttaa pysyvästi laaksoon asumaan? Luonto kuolisi ja asukkaat muuttaisivat pois. Metsän noitaa konnuuksineen siedetään, mutta kymmenen noitaa muuttaisi laakson magian sotatantereeksi. Uudisasukkaita eivät muumit myöskään kaipaa; he olivatkin kaukaa viisaita karkottaessaan kuumien lähteiden etsijät ulos laaksosta. Mutta jos uudisasukasvirta kerran käynnistyisi, olisi se laakson loppu. Lakeja ei ole laaksossa tarvittu, mutta laakson kaupungistuessa niihin hukuttaisiin; yhtäkkiä olisi joka soppi kieltotauluja täynnä ja Nuuskamuikkunen vangittuna irtolaisuudesta. Olisi vain ajan kysymys, milloin muumitalo purettaisiin rakennussääntöjen vastaisena. Niiskun laboratorio hävitettäisiin, sillä eihän hänellä olisi koulutusta taikka lupakirjoja kemikaalien säilytykseen. Nipsu, jota on laakson patologisena laiskurina siedetty, heitettäisiin velkavankeuteen. Pikku Myy suljettaisiin lastenkotiin.

Kuten näkyy, muumeilla on kaikki intressit suojella laaksoaan ulkopuolisilta. He pitävät vieraista ja matkamiehistä, mutta vain niin kauan kuin nämä eivät jää pysyvästi laaksoon. He suvaitsevat omia boheemejaan, mutta eivät kaipaa heitä lisää. Laakson poliisiin saattaa iskeä ajoittainen virkainto, mutta se olisi harmiton asia kaikkialla läsnä olevan Stasin rinnalla. Nuuskamuikkunen kalastaa ilman lupaa ja kenties tekee tarpeensakin jokeen, mikä olisi kuitenkin laaksoa saastuttavan kultakaivoksen rinnalla pieni paha. Haisuli saa joskus oikeasti vaarallisia ideoita, mutta ainakaan hänellä ei ole jengiä takanaan, sillä joukossa tyhmyys tiivistyy. Nipsu on laiskuri, mutta ainoa laatuaan. Ovia ei lukita tasan siksi, että muihin asukkaisiin luotetaan. Ei tällaista herkkää tasapainoa sovi sörkkiä.

Muumeilta löydämme ulkopoliittisen linjamme: olisi syytä olla yhtä suojelevaisia omaamme kohtaan, kuin he ovat. Asenteessaan ulkopuolisiin ovat muumit täydellinen sekoitus hyväntahoisuutta ja epäluuloa. He ovat valmiit kestitsemään, mutta eivät elättämään. He ovat leppoisia ja samalla äärimmäisen jyrkkiä. Muumilaakso näyttää miniatyyrikoossa, millaista on kansakunnan elämä itsessään ja suhteessa muihin; aina ovat ”me”, jotka tahtovat vaalia omaansa. Ja sitten ovat ”ne”, jotka eivät tavalla tai toisella sovi kuvaan.

PS. Minulla on DosBox ja Master of orion II. Eli pian valloitan galaksin, vaviskaa herrarodun edessä. Fear before the wrath of the tyrant!

13 kommenttia:

Paperinen Puskistahuutelija kirjoitti...

*Kapteeni paikalla!*

Lepo vaan.
Niin, tulin vain toteamaan, että tämä on hieno / hyvä kirjoitus. Vaikka en tykkääkkään ajatuksesta ja siksi sitä hyväksy, että Nuuskamuikkunen kävisi sonnalla joessa. Mutta muutoin oikein loistelias kuvaus maailman menosta.

Kapteeni poistuu...

*Poistunut!*

Juho kirjoitti...

Itse opettelin puhumaan katsomalla Muumilaakson tarinoita ja muistan lähes kaikki jaksot ulkoa.

Ei lisättävää itse kirjoitukseen. Joskus olen ihmetellyt, miksei joku suvakki ole jo yrittänyt estää sarjan esittämistä. Sehän pyörähtää vieläkin YLE:llä läpi kerran kaksi vuodessa. Vai onko sitten niin, että nuo suvakit haluavat nähdä sarjasta vain toisenpuolen (vieraanvaraisuuden) ja haluavat unohtaa sen toisen(epäluulo), jonka toit kirjoituksessasi esille.

Jaska Brown kirjoitti...

En tiedä mitä Tove Jansson olisi mahtanut tästä ajatella, mutta pistäpä teksti leviämään laajemmallekin. Saisi muumimammajaxuhalaajat ehkä ajattelemaan.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Kiitoksia kommentoijille.

Puskistahuutelija: en minäkään todella tiedä, tekeekö hän tarpeensa jokeen. Sinänsä tyhmää jo senkin kannalta, että joesta hän kalastaa ruokansakin. Kuitenkaan en ole nähnyt Nuuskiksen paskapoteroa missään, tuskin hän aina eri puun juurella kävisi tarpeillaan.

Juho: Meikäläinen on nähnyt ehkä puolet tai kolmasosan kaikista jaksoista. Ensimmäiset kymmenet ovat laadultaan parhaimpia, kun taas jälkipään jaksot muuttuivat jotenkin aneemisiksi piirrostyyliltään. Sanoisinko, että halvemmiksi.

Kenties suvakit eivät ole puuttuneet sarjaan, koska sen nyanssit ovat heille liikaa? He pahekusvat Tinttiä, jossa on eksplisiittisesti stereotypioita eri roduista. Tämä on toisaalta ristiriidassa suvakkien vainoharhaisuuden kanssa, hehän näkeävät rasismia kaikkialla. Ehkäpä muumit siis ovat jonkin ihmeen siunaamana onnistuneet alittamaan tutkasignaalin.

Jaska: Vaikeapa arvailla Toven ajatuksia. Hän tuskin olsii pitänyt ruotsindemokraateista, muttei varmaankaan olisi ihastunut nyky-Ruotsiin sen enempää. Tai sitten olisi, vaikea mennä arvailemaan. Taiteen hauska puoli on se, että teoksia voi tulkita tekijän intentioitakin vastaan, mitkä ne ikinä olivatkaan (piirrossarjahan ei pohjaudu kokonaisuudessaan Janssonin teoksiin).

Juho kirjoitti...

Oktoberfest

Saksassa kehitysmaamuslimi on kirjoittanut Munchenin kaupunginjohdolle valituskirjeen, jossa vaaditaan perinteikkään (since 1810) Oktoberfest juhlan perumista, koska se loukkaa islamia.

Sellaista.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Tällaiset uutiset eivät ainakaan yllätä, eivätkä sen puoleen hetkautakaan enää.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä analyysi kaikkinensa, kiitosta! Pentuna Muumit kuuluivat Pekka Töpöhännän, Lindgrenien, ym. ohella suosikkilukemistooni, ja ihan nostalgiamielessä lukaisin mm. Taikatalven taas tässä parisen vuotta takaperin.

Olen toki toisinaan lukenut juttuja, jossa muumeja on arvosteltu jollakin tapaa "vasemmistolaisina" tms, mutta omasta puolestani antaa niiden satujen olla satuja vaan, ei sitä nyt kaikkea tartte politisoida. Ja siksi toiseksi, aikana jolloin nuo jutut on kirjoitettu, ei nykyistä punaviherhörhöilyä vielä ainakaan Suomessa edes sanottavasti ollut olemassakaan. Joten on turhaa katsoa menneisyyttä vain tämän päivän silmälasien läpi, tässäkään asiassa.

Janssonista henkilönä omaan lähinnä jonkunsortin wikipedia-tietämyksen, mutta käsitykseni mukaan hän, boheemisuudestaan ja "suuntautuneisuudestaan" huolimatta, ei ollut ainakaan minkään sortin sosialisti, ja ymmärtääkseni suhtautui myös reaalisosialismiin melko nihkeästi.

Mikä on ymmärrettävää, sillä ko. systeemissähän taiteilijoihin suhtauduttiin joltisellakin epäluulolla, ainakin potentiaalisia toisinajattelijoita kun olivat. Ehkäpä häntä voisi parhaiten luonnehtia lähinnä jonkunlaiseksi boheemiksi porvariksi. Mutta niin eli näin, niin rattoisia lukuhetkiä sinne Unilaakson suunnallekin!

J.Edgar

Curufin kirjoitti...

Joskus myös Muumilaaksoa täytyy puolustaa:
http://naurunappula.com/884489/uusi-toivo.jpg

Sillä niin ovat aikanaan isätkin tehneet:
http://naurunappula.com/1100771/hommapapan-muistelmat.jpg

Korppi on oikeus kirjoitti...

Kiitoksia kommenteistanne J.Edgar ja Curufin.

J.Edgar: naulan kantaan, ei muumeja kannatakaan liiaksi politisoida. Tätäkin tekstiä kannattaa lukea osin huumorilla, en nyt ajattele että muumit todella olisivat väline poliittiseen syväanalyysiin! Tämä nyt oli tällainen vertauskuva.

Muumikirjat on tultu luettu aikoinaan kaikki, mutta miksei uusintakierros olisi paikallaan.

Curufin: haha! Oikein skinilaakson tarinoita, pidin erityisesti tuosta jälkimmäisestä. Muumipappa & co M62:t päällä maahanlaskuoperaatiossa.

Anonyymi kirjoitti...

"Kuten näkyy, muumeilla on kaikki intressit suojella laaksoaan ulkopuolisilta. He pitävät vieraista ja matkamiehistä, mutta vain niin kauan kuin nämä eivät jää pysyvästi laaksoon. He suvaitsevat omia boheemejaan, mutta eivät kaipaa heitä lisää."

Ihan niin kuin japanilaiset.

Kommentoija

Korppi on oikeus kirjoitti...

Japsit on fiksuja.

Lone kirjoitti...

Totta sinänsä. Toisaalta kun miettii muumilaakson asukkaita ja muita, tähän voisi lisätä joitakin ongelmallisia asioita (esim. Vilijonka, eihän hän elämää valtavasti häiritse, mutta on taipuvainen kannattamaan muutoksia ja ajamaan kaikkea laakson kannalta haitallistakin).

Mutta viihdyttävä kirjoitus. Nuuskamuikkusen kohdalla erityisesti oli pakko nauraa.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Iltaa Lone.

Muumilaaksohan ei ole täydellinen paikka. Mutta se pyörii, koska ongelmatkin ovat yhtälöön kuuluvia vakioita. Viljonkka saatta olla rasittava, mutta häntä on sentään vain yksi kappale.