perjantai 23. helmikuuta 2018

Jehovat ja armeija

Uutisissa kerrotaan, että hovioikeus tuomitsee Jehovan todistajien vapautuksen armeijasta perustuslain vastaisena. Itse asiassa tämä asia tajuttiin jo 80-luvulla, kun poikkeuksesta jehovien kohdalla säädettiin lakiin. Miksi niin siis päätettiin? Epäilemättä siksi, että oli halvempaa antaa periksi yhden vähemmistön kohdalla kuin sulkea kaikki sen armeijaikäiset edustajat vankilaan. Pragmaattisesti tulkittuna siis ymmärrettävä ratkaisu, harvalukuisia totaalikieltäytyjiä on ollut helpompi hallita rangaistuksen pelolla.

Tilanne on kuitenkin varsin yksinkertainen. Erioikeudet tulee lakkauttaa ja jehovia rankaista, lain on oltava kaikille sama. Toinen vaihtoehto olisi sallia kieltäytyminen minkä tahansa vakaumuksen perusteella, mikä ei tietenkään voi käydä päinsä. Moinen pykälä sallisi vapaamatkustuksen ja hyväksikäytön. On pidettävä mielessä, että jo armeijassa voi suorittaa aseettoman palveluksen. Aina on olemassa myös siviilipalvelus kaikkea väkivaltaa kaihtaville. Niitä, joille ei kumpikaan vaihtoehto käy, on pidettävä niskuroijina. Mikäli haluaa elää osana tätä maata, on oltava valmis myös puolustamaan sitä. Jehovat ja totaalit ottavat kyllä hyvän, mutta eivät ole valmiita uhraamaan partakarvaakaan. Vanhoina hyvinä aikoina moiset hyväkkäät olisi ajettu maanpakoon. Koska olemme tänä aikana ymmärtäväisempiä, puoli vuotta kakkua menettelee.

Ongelma liittyy pasifismiin yleisesti. Toisin kuin helposti voisi kuvitella, se ei ole osoitus suoraselkälkäisyydestä. Pasifismi on mahdollista, koska maallamme on pelotteena armeija sekä tilkkeenä rajat. Sodan aikana aseista kieltäytyminen on vaihtoehto harvoille, koska muut hoitavat likaisen työn heidän puolestaan. Se rauha, josta totaalit nauttivat, on ostettu sotilaiden verellä. Heitä on siis pidettävä loisina, jotka asuvat keskellämme mutta eivät uhraudu itse. Pasifismi ei ole moraalinen vaan moraaliton valinta.

Kuitenkin totaalikieltäytymisestä annettavat rangaistukset voivat toimia vain, jos homma pysyy marginaalisena. Mikäli viisikin prosenttia ikäluokasta valitsisi mielummin vankilan kuin asevelvollisuuden, vankilatuomio heille kaikille muuttuisi absurdiksi. Maanpuolustustahto on siis se, minkä varassa kaikki viime kädessä lepää. Ilman sitä ei voi olla asevelvollisuutta, ei armeijaa. Jos ihmiset eivät enää tätä maata tahdo puolustaa, sitä ei myöskään puolusteta. Pelkästään pakolla koottu armeija ei olisi minkään arvoinen.

...

Jehovat puhuvat väkivallattomuudesta kristityn velvollisuutena ja minä sanon katin kontit. Jokainen, joka kieltää kaiken väkivallan mahdollisuuden, on omien sanojensa mukaisesti valmis katselemaan sivusta oman perheensä raiskaamista. Esimerkkini on ehkä äärimmäinen, koska moista ei kenties rauhan aikana useinkaan tapahdu. Mutta äärimmäistä on myös pasifismi, joten se tarvitsee väitteenä yhtä äärimmäisen vastaväitteen. Joko väkivalta ja siis sota ovat oikeutettuja edes itsepuolustuksena tai sitten olet valmis antamaan vapaat kädet perheesi raiskaajille.

Pidättäytyminen tai passiivinen vastarinta voivat olla hyviä valintoja, mutta eivät kaikkina aikoina. Väkivaltaa on viisasta pitää viimeisimpänä vaihtoehtona, mutta vaihtoehto se silti on. Kristinuskon historia tuntee marttyyrinsa, jotka vastarintaa tekemättä kuolivat uskonsa puolesta. Ristiretket kuitenkin tuovat ristiriitaa kuvaan, uskomme suhde väkivaltaan ei ole yksioikoinen. Militarismin taikka väkivallan pyhitystä sieltä on turha etsiä, mutta totaalinen pidättäytyminen ei myöskään voi tulla kyseeseen. Pasifismia kristinuskon varjolla julistaviin onkin suhtauduttava susina lampaiden vaatteissa, se on kuin ehdottaisi suoraan antautumista. Jehovat eivät siis puhu kristinuskon vaan ainoastaan harhaoppinsa puolesta.

18 kommenttia:

Tuhka kirjoitti...

Tuhku muisteli lukeneesa Takkirauta-blogista sen näkemyksen että Suomen kannattaisi siirtyä ammattiarmeijaan. Sinäsä perusteluyt olivat ihan. Ammattilaiset ovat aina ammattilaisia.
Tosin riittääkö Suomen väestöpohja siihen ja ollaanko halukkaita maksamaan siitä.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Päivää Tuhka.

Kyllä, ammattiarmeija oli Ruukinmatruunan pitkään liputtama näkemys. Itse kannatan asevelvollisuutta, koska väestöpohjamme on pieni. Ruotsikin tajusi erheensä ja on siirtynyt takaisin siihen, joskin valikoivaan sellaiseen. Lisäksi näen asevelvollisuuden tärkeänä osana suomalaista historiaa ja perinnettä.

Allaspalo kirjoitti...

Koko tekstistä: Näin on marjat.
Pasifistien on hyvä muistaa että sota ei kysele pystytkö keksimään itsellesi syytä taistella.

En edes tajua miksi jehovat
haluavat jotain ihme erityisvapautusta. Jos he haluavat olla jumalansa marttyyrejä* niin parempihan se olisi mennä Herransa nimessä kivensisään. (*Ja mikäs siinä jos haluaa marttyyriksi, typeräähän tuollainen on, mutta jos pyhässä kirjassa sanotaan että "Kuole marttyyrinä!" ja sitten mennään kolosseumille leijonan kitaan vastaanpanematta, niin ainakin osoitettiin selkärankaa seuraamalla uskontoaan loppuun saakka. Voidaan uskonnollisista hihhuleista olla mitä mieltä tahansa niin ainakin jihadistit ja ristille leukapystyssä menneet marttyyrit ovat omalla tavalla autenttisimpiä kuin kemalistit tai tapakristityt.).

Korppi on oikeus kirjoitti...

Terve Allaspalo.

En tiedä, onko kyse ollut niinkään Jehovan todistajien omasta toiveesta kuin valtiovallan prgamaattisesta päätöksestä. On todennäköisesti vain ajateltu, että on liian kallista ja vaivalloista sulkea paljon nuoria miehiä kerrallaan vuodeksi kiven sisään (mikä sitten on paljon, kun vuosittain noin 150 jehovaa anoo vapautusta; en tiedä mikä luku on ollut menneisyydessä).

Muuten noin samaa mieltä.

Qroquius Kad kirjoitti...

Viime sunnuntai-iltana aloin epäillä tätä trollausblogiksi. Syynä oli unihäiriö, joka on vaivannut yli 30 vuotta joskus parempana, joskus pahempana, ja tammikuun lopulla se paheni unettomuuden asteelle. Olin kommenttia kirjoittaessani ollut lauantaista asti samoilla silmillä, enkä ollut lauantaitakaan vasten saanut kuin pari tuntia unta. En tosin viime yönäkään.

Minua alkoi epäilyttää siinä tilassani, että sinä ja Sametti trollaatte minua. Samanlainen ajatus tuli aikoinaan lukiessani Takkirauta-blogin perusteluja ammattiarmeijaan siirtymisestä. Ne nimittäin olivat kaikkea muuta kuin hyviä.

Lakkautetaan asevelvollisuus ja perustetaan 20 000 miehen ammattiarmeija. Ei sen tarvitsekaan puolustaa koko maata, ryhmitetään se vain Lappeenrannan itäpuolelle, sieltähän se hyökkäys tulee eikä mistään muualta. Ei Pohjois-Suomea tarvitse puolustaa ollenkaan, eihän siellä edes asu ketään (paitsi mitä nyt suurin osa isänpuoleista sukuani...).

Ne jutut olivat siis tyylipuhdasta trollausta. Asevelvollisuudesta sanoisin näin muuten, että yhteisön on toimiakseen laadittava jäseniään koskevia sääntöjä, joissa säädetään mitä saa tehdä, mitä ei saa tehdä ja mitä täytyy tehdä.

Asiat joita saa tehdä, ovat vapauksia ja oikeuksia. Niiden vastapainona ovat asiat, joita täytyy tehdä, eli velvollisuudet. Asiat joita ei saa tehdä, ovat rangaistavia rikoksia. Sellaisia ovat myös velvollisuuksien laiminlyömiset.

Näin siksi, että kun yhteisön jäsen jättää suorittamatta velvollisutensa, on muiden yhteisön jäsenten tehtävä ne hänen puolestaan omien velvollisuuksiensa päälle.
Kaikkihan (tai no melkein kaikki) haluaisivat vain vapauksia ja oikeuksia, jotkut jopa rikosten tekemistä myöten. Velvollisuudet ovat niin passé ja so last seson, ja joka tapauksessa kuuluvat jollekin muulle.

Kyllä se asevelvollisuus pitäisi laajentaa koskemaan kaikkia kutsuntaikäisiä kansalaisia, niin poikia kuin tyttöjä. Jälkimmäiset lähetettäkööt johonkin lottapalveluun, johon myös sijoitettakoot pojat, jotka katsovat ettei aseellinen maanpuolustus kuulu heille. Ei se kuulu naisillekaan, joten olkoot siellä sitten.

Miksi näin? Koska varusmiespalvelus on nyky-yhteiskunnassa se lähestulkoon viimeinen instituutio, jossa ihmiseltä ylipäänsä vaaditaan jotain. Kaikkialla muualla kysytään, mitä herralle ja neidille saisi olla. Vuonna 2030 ei enää kysytä, vaan maahantunkeutujat panevat heitä persereikään kaduilla sukupuoleen katsomatta!

Jospa sitä terästä alettaisiin vaatia selkärankaan nyt, kun se on vielä edes jollain lailla mahdollista.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Iltaa Qroquius.

Vai univaikeuksia, perhana sentään. Harva asia pilaa alkavaa päivää yhtä hyvin kuin vähälle jääneet unet.

Joka tapauksessa hyvä kommentti kaikkiaan, mitäpä tuohon lisäämään. En tiedä olisiko rauhanajan lottapalvelus naisille välttämätöntä, mutta en sellaista vastustaisikaan. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen sen sijaan lopettaisin turhakkeena, eivät akat ole siellä muuta kuin tiellä.

Allaspalo kirjoitti...

Ehtoota hyvät herrat.

Qroquius Kad: ”Ne jutut olivat siis tyylipuhdasta trollausta

Qroquius, henkilökohtaisesti en usko, että RM trollasi. Tuo taisi vain olla RM:ltä sitä överiksi vedettyä insinööriajattelua johon teknisenalan ihmiset toisinaan lankeavat. Sama ilmiö mitä Rauno Räsänen (rip) kutsui ivallisesti derivaattalandiaksi.

Koska varusmiespalvelus on nyky-yhteiskunnassa se lähestulkoon viimeinen instituutio, jossa ihmiseltä ylipäänsä vaaditaan jotain. Kaikkialla muualla kysytään, mitä herralle ja neidille saisi olla.

Haa, hyvin sanottu, mutta vaatii pientä tarkennusta. Tänäkin päiväni lukemattomalle jo valmiiksi jaksamisen rajoilla kituuttavalle hoitajalle, siivoojalle, talonmiehelle yms. vaaditaan että työt pitää tehdä entistä nopeammin entistä pienimmällä kustannuksilla. Mutta jälki ei saa huonontua pätkääkään.

Mutta luulen ymmärtäväni mitä Qroquius Kad hakee takaa. Tuo edellä mainitsemani on ”ruuvin kiristämistä” ja taisit QK tarkoittaa vaatimisella sellaista no-bullshit meininkiä ”Puhuttelu, esittely, asia!

QK osui kuitenkin napakymppiin. Kirkko, koululaitos ja armeija ovat perinteisesti olleet niitä yhteiskunnan linnakkeita joissa on vaalittu kurinalaisuutta ja suoraselkäisyyttä. Jos media on vallan vahtikoira, niin edellä mainitut ovat olleet ryhdikkyyden takeita. Ongelma on vain, että ne ovat taipuneet ajanhengen mukana ja yrittävät miellyttää kaikkia, jolloin ne eivät miellytä ketään ja kukaan ei ota niitä enää vakavasti.

-Armeija marssii töhöimmän taistelijan tahdissa.
-Luokassa opiskelu tapahtuu keskittymishäiriöisimmän koulukiusaajan ehdoilla.
-Kirkossa teologia asetetaan uskossa heikoimman hedonistin ehdoilla.

Edellä mainittujen laitosten uskottavuus kärsii jengin silmissä, mihin laitokset sitten reagoivat laskemalla rimaa ja yrittämällä olla entistä enemmän vittu hip . Joujou kun arkkipiispat räppää somessa, hiihtomarsseista tehdään tositeeveetä ja matikantunnit pelataan pleikkaa. Poliisi-v_tun-leijonasta puhumattakaan!
(Ja samalla ne ihan oikeat ongelmat kuten armeijan sisäilmaongelmat ja kirkon kanta tieteen uusiin läpimurtoihin jätetään vähän vasemman käden hoidettavaksi, kun rahoitus voisi kärsiä.)

Ja pirullinen positiivinen takaisinkytkentä on valmis. Jengi ei ota systeemiä vakavasti, systeemi yrittää paikata asiaa tussuilemalla ja jengi tympääntyy entisestään.

Mikäs siinä jos halutaan seurata aikaa, mutta ennen kuin instituutiot ajetaan youtubeen, päättäjien pitäisi kysyä itseltään miksi porukka on valmis tappelemaan hampaat punaisina ja näkemään uskomattomasti muuta vaivaa lätkä/futisjoukkueensa puolesta, mutta kukaan ei ole valmis ottamaan turpaan Paratiisi Hotelli tähtösen puolesta.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Tuo heikoimman ehdoilla kulku tosiaan johtaa paikassa kuin paikassa siihen, että kaikki nilkuttavat lopulta. Miten se meni, että sokeiden maassa yksisilmäinen on kuningas. Mutta tuntuu, että näkevien maassa se sokea on nykyisin kuningas. Kysytään suuntaa, ei näkevältä vaan sokealta. Kysytään neuvoja, ei viisaalta vaan typerykseltä. Marssitaan niin hitaasti kuin hitaimmasta tuntuu, eli ei marssita ollenkaan.

Sisäilmaongelmia en muuten muista omilta ajoiltani ollenkaan. Mahtoikohan syynä olla, että kasarmimme oli juuri hiljaittain remontoitu. Paremmalta kasarmilla ainakin tuoksui kuin loppuaikoina makuupussissani.

Qroquius Kad kirjoitti...

Allaspalo täydensi ajatuksiani varsin hyvin. En minäkään halua alkaa nimitellä Ironmistressiä trollaajaksi, vaikka hänen tuotannossaan toki oli tätä asevelvollisuusasiaa huomattavasti laajempia kokonaisuuksia, jotka olivat omiaan luomaan mainitsemani mielikuvaa. Suotakoon tyylinsä hänelle.

Totta on, että nyky-yhteiskunnassammekin on toki tiettyjä ammattialoja, joilla työntekijöiltä vaaditaan suorituksia enemmän kuin itseltäni ylipäällikkö Koiviston aikaan jalkaväessä suoritetussa varusmiespalveluksessa. Kääntöpuolena kuitenkin on, että yhä useammalla alalla mennään täysin päinvastaiseen suuntaan.

Mutta se maanpuolustuksen pyhä kolminaisuus: tahto, taito, väline.

Vaikka Tornillamme olisi kalustoa yhtä paljon kuin Iraqilla Persianlahden sodassa ja vaikka taito olisi sama kuin USAn johtamalla liittoutumalla samassa sodassa: paljonpa hyötyä niistä olisi, jos tahto olisi sama kuin Saddamin asevoimilla tuolloin?

En tiedä, kuinka paljon isänisäni ajatteli vaimoaan ja poikaansa lähtiessään Talvisotaan saati Jatkosotaan, johon mennessä oli siittänyt toisen pojan, josta tuli isäni. Hän haavoittui Raatteessa 1940 ja toisen kerran Vienan Karjalassa 1941. Äidinisäni lähti Jatkosotaan siitettyään molemmat enoni; äitini vuoro oli sodan ja yhden haavoittumisen vuonna 1944 jälkeen.

En ole koskaan ollut naimisissa. Minulla ei ole lapsia. Veljelläni on kaksi. Ei minusta enää ole tietenkään tetsaamaan, mutta reserviläiskirjeen sain. Jos pahin kävisi, voisin kyllä suorittaa aseellisia tehtäviä vartiomiehenä tai vastaavana. Motivaatio sen sijaan saattaisi olla hakusessa:
jos veljeni perhe olisi kyennyt poistumaan maata ennen rytinän alkamista, voipi olla ettei minulla ehkä olisi enää halua vaarantaa henkeäni
kodin (tämän 46 neliön kaksion, jonka vihollinen todennäköisesti valtaa),
uskonnon (joka on kirkkomme taholta määrätietoisesti näköjään vaihdettu Toiseudenpalvonnaksi) ja
isänmaan (jonka johtajat ovat juhasipilöitä, nuoret miehet älykännykäntuijottajia ja naiset amandaharkimoita) puolesta.

Ei itselläni ole silti mitään ajatusta lähteä täältä minnekään. Suomessa olen suomalainen. Kaikkialla muualla olisin ulkomaalainen. Tällä minä elän ja tänne minä kaadun.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Iltaa taas.

Irak oli paraatiesimerkki niin sanotusta paperitiikeristä: teoriassa kova, mutta tositoimissa suli alta aikayksikön. Vastaesimerkiksi käyköön Vietnam, joka puutteellisella (joskin neuvostovahvisteisella) kalustollaan pisti kampoihin jenkeille ja lopulta myös kukisti heidät. Jos nyt USA saa vielä kuningasidean hyökätä Iraniin, tulee sieltä taatusti turpiin. Jos edes Afganistania he eivät ole saaneet rauhoitettua, miten homma voisi onnistua sielläkään. Uskon, että motivaatio on toisella tasolla kuin Saddamin Irakissa.

Ei itselläni ole silti mitään ajatusta lähteä täältä minnekään. Suomessa olen suomalainen. Kaikkialla muualla olisin ulkomaalainen. Tällä minä elän ja tänne minä kaadun.

Tämä lienee minunkin kohtaloni.

Anonyymi kirjoitti...

Kun tuossa ylempänä jo IM:sta jauhettiin, niin hänellähän oli tapana tuumailla sekä mokutuksesta että pasifismista, että ne ovat kuin akvaario; homma menee jotakuinkin nätisti siiheksi, kun yksikään kaloista ei ole hauki. Mutta jos ja kun se petokala sieltä ilmestyy, niin sitten se onkin kultakaloille kylmää kyytiä. Tuo on osimoilleen omakin vaatimaton näkemykseni.

Eipähän armeija muutamaa jehovaa mihinkään tarvitse, ja tuskinpa heistä siellä suurta hyötyä olisikaan. Ristinä vain vänisemässä. Näin siis käytännössä. Mutta ongelma onkin enämpi periaatteellinen; onhan se kieltämättä jo yksin yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta aika helvetin huono homma, jos yksi uskontokunta tms. ryhmä vapautetaan velvollisuuksistaan, joiden laiminlyömisestä joku muu saisi jo putkaalinnaavankeutta, tai ainakin ilmeisiä ikävyyksiä itselleen. Vaikka ikävä kyllä taitaa tuo kaikenlaisten erivapauksien vaatiminen (ja myös saaminen) olla tätä päivää noin hieman yleisemminkin. Ja onhan syytä muistaa, että on olemassa myös muitakin uskontoja tms. "vakaumuksia", jotka saattavat olla vielä erinäitäkin kertaluokkia haasteellisempia ja aggressiivisempia näissä tämän tapaisissa asioissa kuin jeejeejehovat... Muuan Rauhan Uskonto nyt aivan erityisesti mainiten.

Ja mitä yhdenvertaisuusperiaatteeseen tulee, niin sen (kuten muidenkin oikeusperiaatteiden osalta) ongelmana on myös semmoinenkin juttu, että niin vaikeaa kuin ihmisten välisen tasa-arvon vaaliminen nyt ylipäätänsäkin on, niin helpoimmin kai se sittenkin toteutuu, jos kaikki ovat (ainakin periaatteessa) yhdenvertaisessa asemassa lain edessä. Ja ergo; jos tasa-arvo ei toteudu edes juridiikan osalta, niin missä muussakaan asiassa ihmiset sitten voisivat edes teoriassakaan olla tasa-arvoisessa/yhdenvertaisessa asemassa? Kysynpähän vain.

Pasifismin ongelma taitaa olla pitkälti siinä, että se on eräs niitä ajatusrakennelmia/toimintamalleja, jotka eivät oikein taida kestää ns. huonoja aikoja. Näin ainakin pitkäaikaisen, yleisen elämänkokemuksen pohjalta asiaa arvioiden. Nimim. Tiedemies on tuumaillut asiasta aika pari aika nasevaa johtopäätöstä eräässä kirjoituksessaan:

"Keskustelin pelipaikalla vanhempien pelaajien kanssa. Vanhimmat pelaajat olivat minun ikäisiäni miehiä. Yhtään tyttöä tai naista ei peleissä näyttänyt olevan mukana, ja suurin osa nuoremmista pelaajista oli sanalla sanoen nörttejä. Pelin organisoinnin vastuulliset henkilöt kertasivat kaikille säännöt alkuun ja erityistä huomiota kiinnitettiin turvallisuusaspekteihin. Tämä on mielestäni hyvin positiivinen asia harrastuksessa. Yleensäkin kurinalainen -- jopa hieman sotilaallinen -- asenne turvallisuuskysymyksiin on minusta kasvatuksellisesti erittäin hyvä ja tärkeä asia.

Moni viiteryhmäni aikuinen varmasti suhtautuu tällaisiin "sotaisiin" harrastuksiin joko naureskellen ylenkatseella tai peräti vihamielisesti sen symbolisen väkivallan vuoksi. En missään nimessä jaa tätä ajatusta. Jos aidoilla aseilla ampuminen olisi nykyisin lain puitteissa helpompaa, olisin jo ehdottanut sitä lapsille. Itse asiassa ehdotin jo haulikkoammuntaa, mutta pojat eivät siitä innostuneet. Oma näkemykseni on, että omasta arvomaailmasta riippumatta jokaisen olisi hyvä osata käsitellä asetta. Aivan erityisesti pasifistisia arvoja omaavien kohdalla tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, si vis pacem, para bellum, kuten roomalaiset sanoivat."

http://tiedemies.blogspot.fi/2018/02/airsoft.html

-J.Edgar-

Korppi on oikeus kirjoitti...

Hyvää iltaa Edgar.

Ihan fiksuja haastelet. Luin myös tuon Tiedemiehen tekstin. Kaveri on niitä liberaaleja, joiden kanssa on eri mieltä, mutta joita kunnioittaa älykkyytensä ja avomielisyytensä vuoksi.

Mitä tulee vielä noihin yhdenvertaisuusperiaatteisiin ja vapautuksiin, niin muistetaan sekin että väkivaltaa kaihtaville ja muille on edelleen olemassa aseeton palvelus taikka siviilipalvelus. Jos kieltäytyy molemmista, on se signaali siitä ettei henkilö aio laittaa tikkua ristiin tiukan paikan tullen. Mitä pirua semmoisilla kavereilla oikein tekee? Jos ei aio tukea kansan ponnisteluja sodan aikana, miksipä nauttia hedelmistä rauhan aikana. Minun puolestani totaalit saisivat pakata laukkunsa ja muuttaa sinne missä pippuri kasvaa.

Allaspalo kirjoitti...

Hei jätkät emmekö me kaikki inhoakin sitä ilmiötä, että juuri kun nettikeskustelussa on saatu kaikkien ad hoc ja henkilökohtaisuuksien jälkeen jonkinlainen järkevä konsensus, joku v_ttumainenm_tsinn_ssija tulee myrkyttämään kaivon yksitäistapauksilla. Tyyliin: ”Minä nimittäin tunnen yhden somali sairaanhoitajan, joka käy töissä neljän suomalaisen edestä tai minä tunnen kommunistin joka on isänmaallisempi kuin puolet Suomi Ensin porukoista/minä tynnen uhden juutalaisen jolla on sirompi nenä kuin persialaisella pasionforfassion-mallilla. Ei saa yleistää! Ei saa yleistää!

No, Allas aikoo olla justiinsa toi älyjoonas XD Minä nimittäin tunnen yhden totaalin, joka ei varsinaisesti ole pasifisti, ja joka on ihan järkijäbä. Kaverini suhtautuu hyvin nihkeästi makatus mokutukseen ja tajuaa että Suomen on syytä pitää puollustus kunnossa autoritaariseen itänaapuriimme takia. Hän on itse melkoinen survivalisti. Tykkää treenata partiotaitoja, opettelee korjaaman laitteita sitä varten jos yhteiskunta ja tukipalvelut romahtavat jne. Ongelma on siinä, että hän vannoo dogmaattisesti Amerikan meiningin ja uptoeleven-individualismin nimeen. Taudinkuvaan kuulaa, että hän on vakuuttunut easevelvollisuuden olevan Suomelle jopa haitallista. RM:n tapaan hän uskoo, että Suomen pitäisi siirtyä palkka-armeijaan. Hänen sanojaan mukaillen ”dronejen, taktisten ydinohjusten, kaupunki- ja informaatiosodan aikana bulkkiarmeija on vähän niin kuin Kekkosen ylipitkä hallintokausi kylmässä sodassa: antaa turvatutin mutta oikeasti vain passivoi kansaa olemaan ajattelematta ja kostautuu hetkenä minä hyvänsä.”

Olen parikertaa todennut hänelle, että ”Okei _ _ _ _ susta palkka-armeija olisi parempi ratkaisu. Selkis. Mutta eikö sun kannattais nyt käydä valtion tarjoama kriisiajan koulutus, kun kerran ilmaiseksi saat? Jos e i muuta niin sivarina?” Kunnon dogmaatikkona hän mökeltää ”Ei, ei, ei. Asiat pitää tehdä täysillä”.

Hän uskoo että jos tarpeeksi moni menisi totaaliin, Suomen olisi pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen ja modernisoituva itselleen palkka-armeija. Kuten Korppi arvaat, Ruotsinkaan päärynän muotoisesti päättynyt kokeilu asevelvollisuuden kanssa ei horjuta hänen uskoaan ammattiarmeijan ja yksityistämisen ihanuuteen.

Niinpä niin. Autuaita nuo uskossaan väkevät. Totaali-kamullani on Suomen etu sydäntä lähellä mutta zeitgeistille tyypillinen individualismi on ohjannut hänet väärään suuntaa. Ei siis varsinaisesti mikään isänmaan vihollinen, eikä edes pelkuri. Omaan älykkyytensä kompastunut individualismin sokaisema selfmademan.

En epäile hetkeäkään, että jos kaikki kansalaiset olisivat kaverini kaltaisia, voisimme ongelmitta siirtyä palkka-armeijaan. Tulijoita varmasti riittäisi ja siviiliväestökin pitäisi omin päin huolen kriisiajan toimintavalmiudesta.
Vaan kun ei ole vaan, monet ihmiset tarvitsevat ylhäältä saneltua pakotusta.

Reaalimaailmassa, jos tosipaikka tulisi, jokainen kansalainen toivoisi että olisi käynyt jonkunlaisen poikkeustilanteeseen valmistavan koulutuksen. Vaikka sivarinkin.

Se mitä olen kuullut kaverini kautta, hänenlaisensa asenne ei ole ihan vieras totaalien keskuudessa. Osa porukasta siellä taitaa olla hippejä joitten mielestä väkivalta ei ratkaise mitään ja toinen puoli köyhän miehen Elon Muskeja, joilla ei ole armeijaa vastaan periaatteessa mitään mutta jotka uskovat tappajasateelliittien ja erikoisjoukkojen hoitavan homman. Ongelmallinen juttu joka tapauksessa, koska ainakin jälkimmäisen ryhmän tyypeillä olisi varmasti ollut parempaakin käyttöä kuin totaali.

Epäilen että ongelmien alkulähde kaverini kaltaisilla tyypeillä on sama kuin pasifisteilla. Liika luottamus ihmiseen ja edistykseen. Ja milläs sen korjaat?

Korppi on oikeus kirjoitti...

Hyvää päivää.

Kiehtova tapaus. Epäilemättä totaaleilta löytyy motiiveikseen jos jonkunmoista perustelua. Kaveri voi varmasti olla älykäs, kuten moni muukin totaali. Luotan vain siihen, ettei yksi heebo tiedä paremmin miten valtiotason puolustus tulisi järjestää.

Epäilen että ongelmien alkulähde kaverini kaltaisilla tyypeillä on sama kuin pasifisteilla. Liika luottamus ihmiseen ja edistykseen. Ja milläs sen korjaat?

Jos oletetaan, että kyseessä on libertaari, näin on todennäköisesti asia. Heillä on kumma idea että kunhan kaikki on vapaaehtoista, ihmiset käyttytyvät paremmin. Velvollisuus on kaikille utopisteille jo sanana sortotoimenpide. En minäkään juuri armeijasta pitänyt, mutta siinäpähän se hoidettiin käskyn mukaisesti.

Allaspalo kirjoitti...

"Epäilemättä totaaleilta löytyy motiiveikseen jos jonkunmoista perustelua. "

Jep. Ikävä kyllä sinänsä kauneista motivaatioista huolimatta lopputulos on että metsässä ei ole rönytty porukalla tai opeteltu evakoimaan päiväkotia. Kriisiajan taitoja voi toki opetella omalla ajallaan ja kehittyä vaikka kuinka hyväksi. Asepalveluksen vahvuus on kuitenkin, että siinä saa maistaa ryhmätoimintaa joka ei ole ihan pieni juttu.

"Luotan vain siihen, ettei yksi heebo tiedä paremmin miten valtiotason puolustus tulisi järjestää."

Jep vähän niinkuin menneen vuosisadan yksi veret seisauttavimmista sosiologisista kokeista -puhun tietenkin isä Aurinkoisen neronleimauksesta, että ei ole neuvostoliittolaisia sotavankeja on vain pettureita.

"Jos oletetaan, että kyseessä on libertaari"

Bingo. Toisin kuin monet muut libertaarit olen joskus nähnyt hänen osoittavan selkärankaa.

Korppi on oikeus kirjoitti...

Asepalveluksen vahvuus on kuitenkin, että siinä saa maistaa ryhmätoimintaa joka ei ole ihan pieni juttu.

Ja viime kädessä homman pointti on, että käskyn käydessä otetaan ase käteen ja ammutaan ryssiä.

Vehvilä kirjoitti...

Jotakuinkin näin. Aseistakieltäytyjäliitto näki tapauksen aseistakieltäytymisen dekriminalisointina, mielestäni jehovien erioikeuksien poisto on ainoa järkevä ratkaisu. Sekin olisi itsessään sinänsä vähämerkityksinen anomalia, mutta jos se aiheuttaa isompia ongelmia niin sitten sille pitää tehdä jotakin. Naisten asepalveluksen suhteen minulla ei ole vahvoja mielipiteitä. Omana aikanani siellä olleet naiset eivät erottuneet silmissäni juuri miehistä sen paremmin hyvässä kuin pahassakaan, lähiesimiestäni lukuun ottamatta joka oli vähän semmoinen naismainen epävarma stressaja jonka tuntui pitävän todistella omaa pystyvyyttään itselleen, ja joka siksi oli vähän v-mäinen esimies. Nykytilanteesta voi päätellä ainakin sen, että jos nykyään vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakee vuosittain sen kolmisen sataa, niin miten hyvin vapaaehtoisuuteen perustuva systeemi voisi toimia?

On kyllä niin, että pv:llä on roolinsa paitsi uskottavassa maanpuolustuksessa, myös yhteiskunnallisena instituutiona. Rauhan aikanakin sillä on mielestäni hyvä luonnetta kasvattava vaikutus, jossa (toivottavasti) oppii vielä vähän yhteisöllisyyttä vähän erilaistenkin tyyppien kanssa ja toimimaan niiden kanssa. Siitä kannattaa mielestäni pitää kiinni. Ja sen käymällä ymmärtää toivottavasti paremmin kuin Rambo-leffoja katsomalla, että sota on ja olisi oikeasti kamalaa paskaa, mutta kuitenkin valmius siihen on hyvä olla jos ylipäätään pitää mitään puolustamisen arvoisena – ja jos ei ole, niin ainakaan sitä seikkaa ei kannata mainostaa naapureilla. Si vis pacem, jne...

Korppi on oikeus kirjoitti...

Iltaa Anonyymi.

Hyvä kommentti kaikkinensa, mitäpä tuohon lisäämään. Paitsi tosiaan sen, että miten paljon armeijaa voidaan ja on suotavaa arvostaa myös perinteenä, on pidettävä mielessä tämä:

Ja viime kädessä homman pointti on, että käskyn käydessä otetaan ase käteen ja ammutaan ryssiä.