perjantai 15. huhtikuuta 2016
Kertokaahan
Olenko poikkeuksellisen ronkeli? En pidä kahvista, teestä enkä alkoholi- tai energiajuomista. Limonadit ja mehut kyllä maistuvat, sillä olenhan makean perään. Mutta en niitäkään juuri juo. Kolmea juomaa siis pääosin kulutan: vettä, maitoa ja kaakaota. Viimeksi mainittua tarvitsen siinä määrin, että elämä ilman sitä olisi mahdotonta. Jos jonain päivänä kerrottaisiin, että kaakaon tuonti Suomeen lakkaa, perustaisin yksityisarmeijan ja valtaisin sillä Norsunluurannikon. Laittaisin koko väestön huhkimaan kaakaoplantaaseilleni. Ennemmin antaisin Afrikan kuolla kuin luopuisin jumalten juomastani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
17 kommenttia:
Tämä on helppo. Ihminen on sekasyöjä ja pitää luonnostaan makeasta ja rasvasta. Nuo karttamasi aineet eivät ole makeita tai rasvaisia, lisäksi niiden makuun pitää erikseen totuttautua. Makutottumustesi profiili ei ole poikkeuksellinen vaan aivan tavallinen. Lapsille. Ruuaksi, valitsemiesi juomien kaveriksi, suosittelen makaroonilaatikkoa ja kastikkeeksi ketsuppia.
Olet joko kovin nuori, sinulla erityisen hyvä makuaisti (saat enemmän makua irti maidosta ja kaakaosta kuin tuohisuut) tai et muuten vain ole käyttänyt aikaasi uusien makujen opetteluun.
Kahvin makuun kun oikein tottuu, voi hyvästä kahvista käyttää sellaista adjektiivia kuin herkullinen.
Ehtoota Anonyymi.
Makutottumustesi profiili ei ole poikkeuksellinen vaan aivan tavallinen. Lapsille.
Hahaa, olen jälkeenjäänyt :D Mutta hetkinen, muistaakseni makuaisti turtuu aikuisuuteen mennessä. Ehkä olenkin vain hienostunut. Kahviako? Hyh, pyh pah ja pyh.
No, en tiedä. Kahvit sun muut maistuvat liian kamalilta, jotta haluaisin totutella niiden makuun. Oluen kittaaminen on kuin yrittäisi hiekkapaperia niellä. Ei vain pysty.
Hoihoi, tuleepa tämänkin blogisen välillä tsekattua. :D
Mutta eipäs tuo mitenkään liioin kummallista ole omasta mielestäni, ihan ymmärrettävää. Itse taas vetelen teetä ja tee-veden seisottua tarpeeksi kauan paikallaan, tätä vielä jotenkuten lämmintä vettä, johon saattaa 10 kertaa käytetystä teepussista vielä tarttua jotakin makua. Limuthan kanssa ymmärtää, eihän sitä niitä muuten ostaisi, mutta kun aivot huutavat, että pakko saada.
Suosit näemmä Roope Ankan tyyliä.
Teerituaalit ja kahvin ympärille rakentunut kulttuuri sinänsä kiinnostavat, voisin sanoa pitäväni sekä kahvin etä teen ideasta. Teenjuontiin varsinkin on kehittynyt arvokasta traditiota. Mutta makuun homma tyssää. Ei pysty. Liian hapokasta.
Oli iloinen jos tahdonvoimasi vain riittää huumeista(lasketaan kahvi, tee, pärinäjuomat yms. näihin) vapaaseen elämään.
Jos ei omaa suurta kiinnostunut johonkin kahvi,-teekulttuuriin tai johonkin niiden alalajeista kuten mä - niin parempi pysyä vaan erossa. Säästyypähän rahaa ja aikaa
Mutta ei kai teetä nyt huumeisiin kannata sotkea? Mielestäni teekulttuuri on arvokkaan ja sympaattisen oloinen, nistien liimanhaistelut ovat sellaisesta kaukana. Kyse on vain siitä, etten välitä mausta. Kaakao onkin sitten se oma paheeni, sen verran paljon sitä ryystän.
Kliinisen määritelmän mukaan olet "aasivammainen kääpiöhomo", mutta siitä huolimatta haluan toiveikkuuden tuluksien kera kohdata sinut vielä kerran ihmisenä ja kysynkin: oletko harrastellut HYVIÄ oluita tai kaffeja? Koska karjalat ja juhlakakat ovat kyllä millä mittarilla hyvänsä mitattuina silkkaa kusipaskaa, eikä niitä mitenkään voikaan laittaa samoihin kategorioihin kuin laatutavaroita - huumorimielessä juon näitä suomalaisia bulkkioluita, jos juon. Ja kahviemme vaaleudelle ja hapokkuudelle maailmalla kai nauraa rätkätetään niin että.
Tosin eihän niiden juonnista juuri hyötyä ole, joten sikäli en rupeaisi pakottamaankaan.
Anteeksi olen tähän vuorokauden aikaan epäselvä. Tarkoitin huumeilla nautintoaineita yleensäkin, jopa niitä viattomiakin-tapa jonka opin kotoa.
Nyt Kaleidoskooppipiripää, vedän turpaan. Täällä on heresiaa väittää, että olut voisi edes teoriassa maistua hyvälle. Homoloordit juo olutta. Nappi otsaan homoloordeille.
Ja vakavammin: en ole mitään erikoiskaffeja tai -oluita maistellut, en edes cappucinoja tai suklaaoluita. Ongelma on kuitenkin siinä, että jo itse kahvin perusmaku on mielestäni sietämätön, sama uttu oluen suhteen. Esimerkiksi kahvinmakuiset suklaaleivokset ovat pahoja, vaikka ovatkin makeita. Kyse ei siis voi olla vain maun karvaudesta.
Ainahan sitä voi pakottaa. Epäilemmättä meikäläisestäkin tulisi suppiloruokinnalla alkoholisti.
Allaspalo: selvä homma. Itseni tapauksessa kaakao voidaan laksea ylimääräiseksi nautintoaineeksi, jota kittaan kuin kahvia muu väestö.
Minäkin join nuorempana kaakaota, mutta sitten se jotenkin vain jäi, enkä edes tiedä miksi. Varmaan sen takia, että aamuisin olen niin väsynyt ja tokkurainen, etten jaksa edes sen vertaa rutiineja suorittaa, että viitsisin sekoittaa juoman.
Kahvi on kyllä kamalaa myrkkyä, enkä ymmärrä, miksi ihmeessä kukaan haluaisi totutella siihen. Sekin ärsyttää, että yhteiskunnassamme pidetään oletuksena, että kaikki juovat kahvia tai jotain sen korviketta. "Otatko kahvia vai teetä?" No, nykyään olen opetellut juomaan vihreää teetä, koska se kuulemma parantaa ruuansulatusta ja siinä on antioksidantteja. Egyptissä tulin tutustuneeksi heidän kansallisjuomaansa, karkade-teehen. Tehdään jonkin Niilin varrella kasvavan kukan terälehdistä ja maistuu mustaherukalta. Sitä voin suositella.
Ciao Pekka.
Kaakaota ovat varmaan kaikki lapsena juoneet. Itselläni vain monet tavat jäivät, enkä oppinut pois lasten tavoilta.
Hienoa Pekka, aika ajoin sitä törmää kohtalotovereihin tässä ajassa. Jos kahvi kokisi samanlaisen inflaation kuin röökinpolttaminen, olisin iloinen. Toisaalta toivon, ettei liian moni kahvinjuoja siirry kaakaoseen. Muutenhan hinnat nousisivat.
Tee, joka maistuu mustaherukalta, saattaisi olla jopa juotavaa. Olen kyllä valmis syömään osan sanoistani, jos joskus pääsen maistamaan mitä tahansa hyvältä maistuvaa teetä, kahvia, viiniä, viinaa, olutta etc.
Onko muuten kyseessä ihan peruskaakao jota vedät vai harrastatko jotain hienompia/erikoisempia?
Ihan peruskaakaota, jota sotken maitoon. Makeuttamaton jauhe toimii, jos tekee kuumaa kaakaota. Sokerin voi sitten erikseen lisätä.
Terveet blogi-isännälle.
Vai jotta olut on heresiaa? Hmm hmm, Nietzsche taisi olla näistä asioista samaa mieltä - tai ainakin hänen mielestään saksalaisessa opiskelijakulttuurissa vallitsi liian paljon oluen avustama pöhöttynyt kansallinen itserakkaus. Taisipa vanha viiksiniekka ehkä hieman veistellä maanmiehiään herätellessään..
Toisaalta täytyy nyt historianopiskelijaa muistuttaa, että jo muinon Narnerin ajan Egyptiläisistä raunioista on löytynyt jäämiä oluenpanon harrastuksesta ja kyseinen tuote on kulkenut ihmissivilisaatioissa siitä asti. Terävä ja raskas on siis se tutkain, jota vastaan olet käynyt potkimaan.
Eipä silti, itsekin lämpenin oluelle hiljalleen enkä suinkaan vielä ensimmäistä kaljaani (muuan kotimainen bulkkiolut) voinut ymmärtää, kuinka tätä joku vasiten haluaa juotavakseen. Sittemmin harrastin etsiskelyä ja import-oluiden maailmasta se omakin rakkaus tätä "pellonpekon lahjaa" kohtaan syntyi ja kasvoi. Jos vika on mielestäsi maun katkeruudessa (humalan syytä), voithan antaa mahdollisuuden kotoiselle sahdille. Siinä tuota oluen säilöjää ei ole käytännössä lainkaan ja maku onkin banaanisen makea.
Teen suhteen kannattaa kokeilla inkivääriteetä, jossa ei oikeastaan varsinaista teetä tarvita lainkaan. Kunhan ostat juurta kaupasta (halpaa) ja leikkaat siivuja mukiin, kaadat päälle kiehuvaa vettä ja maustat hunajalla. Terveellistä ja hyvää!
Vääräoppisen leiman uhallakin,
-Apoliteia-
Iltaa Apoliteia.
kylläpäs täällä yritetään propagoida kaljaa, selvästi se on ihmisille rakas juoma! Olen kyllä tietoinen sen ja alkoholin pitkästä traditiosta, mutta käyn siitä huolimatta tätä pitkää perinnettä vastaan. Makunystyräni vaativat sitä.
Jos jonain päivänä saan kitata maistuvaa olutta tai teetä, mikäs siinä. En tunne erityistä hinkua ruveta varta vasten etsimään sellaisia käsiini, mutta maistan ehdottomasti, jos niitä sattuu matkan varrelle.
Heresiatuomio on siis toistaiseksi voimassa.
Hei Korppi!
Olen hiljan lukaissut muutamia kirjoituksiasi ja olen hämmästyksissäni miten samankaltaisesti ajattelet monista asioista. Niinkuin nyt tämäkin: minäkään en pidä kahvista enkä alkoholista, varsinkaan oluesta. Poislukien kotikaljat. Voi elämä että tässä ryyppykeskeisessä kulttuurissa on välillä ollut hankalaa. En oikeastaan pidä energiajuomistakaan. Teetä juon, joskin mieluiten hunajan ja maidon kera. Ja kyllä, tuo ihana KAAKAO, juomista ylhäisin ja jaloin. Olemme ihan samalla ladulla. Limut ja mehut ovat aina maistuneet, kuin myös maito.
Teeseremoniat ja tietty kahvikulttuuri on minustakin mielenkiintoista. Olen ajatellut antaa vielä yhden tilaisuuden kahville: jos käväisen jossain hienossa eteläeurooppalaisessa kahvilassa, tilaan jotain oikein hienostunutta. Jos sekin on pahaa, voin julistaa rauhassa etten pidä kahvista.
Lisäksi olet ainakin aiemmin kirjoittanut olevasi INFP-tyypin edustaja. Osaat kirjoittaa hyvin ja olet Y-sukupolvea. Kaikki täsmää itseenikin. Nimimerkin perusteella voisin olettaa, että sinäkin pidät Alfred J.Kwakista. Onhan se lapsuutemme huippupiirrettyjä, ihan toista kuin nykypäivän roska. Jahka saan oman blogin pystyyn, blogisi löytää varmasti tiensä linkkeihin. Toivottavasti voimme vaihtaa ajatuksia jatkossa! :)
Hyvää myöhäisiltaa Tuumailija ja kiitoksia kommentistasi.
Paiskataan virtuaaliset yläfemmat, kyllä sitä on kulinaarisia kollegoja mukava löytää. Tavallaan haluaisin pitää kahvista tai edes joistakin niistä, mutta maku tulee eteen. Cappucinot esimerkiksi näyttävät hyviltä, mutta maistuvatko ne hyviltä? Pitänee kokeilla.
Sanon tuosta MBTI:stä sen verran, ettei kannata liian tosissaan sitä ottaa. Se on parhaimillaankin suuntaa antava, eikä todella määritä mihin sitä ihminen kykenee tai ei kykene. MBTI:n suurin arvo on viihdearvo fiktiivisiä hahmoja tyypitellessä.
Hauska juttu muuten, kun minä en itse asiassa ole katsonut jaksoakaan Alfred J. Kwakia. Koko sarja ja siten tuo "Korppi on oikeus" -lausahdus tuli tutuksi sinätuubapaskan kautta. Mutta epäilemättä olisin siitä pienempänä tykännyt.
Lähetä kommentti