tiistai 12. huhtikuuta 2016

Farisealaisuudesta



Ruukinmatruuna kirjoitti päivänä parina farisealaisuudesta. Kansankielellähän tämä viittaa yksinkertaisuudessaan sanojen ja tekojen ristiriitaan. Farisealainen on mies, joka ei elä kuten opettaa. Vähän kuin se armeijan skappari, joka paasaa ”älkää tehkö kuten minä teen, vaan kuten minä käsken”.

Matruuna kuitenkin toi yhden aspektin esiin, jota en ollut itse tajunnut: farisealaisen eli kirjaimellisen laintulkinnan. Jokainen tietää, kuinka kirjainta voidaan lähes loputtomiin venyttää suuntaan taikka toiseen. Autistit tekevät tätä luonnostaan, juristit ja syyttäjät opportunistisuuttaan. Yksi tai kaksi tapausta ei ole mitään, mutta tavan yleistyessä se vaikuttaa lainsäädäntöön tehden siitä yhä yksityiskohtaisempaa ja pikkutarkempaa. Koska Amerikoissa on mahdollista nostaa kanne aivan absurdeistakin asioista, reagoidaan tähän kertomalla esimerkiksi mikron käyttöohjeissa, ettei kissan kuivaaminen laitteen sisällä ole suotavaa. Mitä ovelampia juristeja, sitä tarkempia on lakipykälien ja käyttöohjeiden oltava.

On olemassa kuitenkin asia nimeltään lain henki. Se on taustaoletus lakipykälässä itsessään, sen intuitiivisesti hahmotettava taso. Jos esimerkiksi laki toteaa yksinkertaisesti ”tappaminen on väärin”, koskee tämä myös myriadeja erikseen määrittelemättömiä tapauksia. Vaikka ei erikseen kiellettäisi, jokaiselle tervejärkiselle on selvää, ettei esimerkiksi sokean johdattaminen auton alle ole hyväksyttävää. Lain kirjainta venyttämällä siitä voisi saada hyväksyttävää, koska tarkalleen ottaen sokea käveli itse auton alle. Mutta tajuatte pointin. Nykyaika suorastaan hukkuu äärettömään säädösviidakkoon, koska ihmiset ja virkakoneisto ovat yhdessä muuttuneet autisteiksi.

Henki vastaan kirjain –asetelmaa voidaan löytää myös poliittisen kentän keskusteluista. Vuosien ajan ja varsinkin syksyn muukalaisinvaasiosta lähtien on molemmin puolin laitoja väännetty kättä sopimuksista. Niistä kansainvälisistä. Mitä se alkuperäinen YK:n sopimus sanoikaan, mikä määrä pakolaisia on riittävästi ja kuka tulkitsee pykäliä oikein? On turvallista sanoa suvaitsevaiston kannattavan laveinta mahdollista tulkintaa pakolaissopimuksista, mutta farisealainen osapuoli keskustelussa ovat tämän aiheen osalta olleet nuivat. Monissa puheenvuoroissa on tuotu esille, että tulisi palata vuoden 1951 sopimuksen pykäliin. Tämän puitteissa voitaisiin valikoida yksinomaan poliittisia pakolaisia muutaman kymmenen hengen kiintiön sisällä. Vaikka tulkinta olisi kirjaimen mukainen, se ei olisi sopimuksen laatijoiden intention mukainen. Heidän intentioissaan ei tietenkään ollut vastaanottaa myöskään kehitysmaainvaasiota, mutta eivät he mistään muutamista kymmenistä tai sadoista poliittisista pakolaisista puhuneet. Toisen maailmansodan jälkimainingeissa liikkui Euroopan sisällä miljoonittain ihmisiä ja esimerkiksi Unkarin kansannousun seurauksena pakeni 180 000 ihmistä. Jos siis sopimuksissa haluaa varta vasten pitäytyä, kannattaisi olla rehellinen niiden sisällöstä.*

Toki myös suvaitsevainen osapuoli hallitsee farisealaisuuden kiemurat. Tuore esimerkki on keskustelu siitä, tulisiko kansankirkkomme vihkimyskaava muuttaa sukupuolineutraaliksi. Nähkääs, kirkkolakihan ei puhu avioliitosta naisen ja miehen välisenä. Koska siis ei erikseen kielletä, on autisti-liberaaleille vaivatonta vaatia muutosta vihkikaavaan. On oltava kuitenkin päästänsä vialla, jos tosissaan uskoo alkuperäisten lainlaatijoiden intentiona olleen sukupuolineutraali avioliitto. Vaikka edes Raamattu ei asiaa erikseen mainitsisi, olisi avioliiton todellinen intentio jokaiselle itsestään selvä. Paitsi tietysti autisti-liberaaleillemme. Aivan sama kaava oli pienessä kohussa, jonka Päivi Räsänen herätti toteamalla vain miehen ja naisen välisen avioliiton kuuluvan ihmisoikeuksiin. Räsänen vetosi siihen, että ”tul­kin­ta on tar­koi­tet­tu ni­men­omaan näin”. Hän oli oikeassa, tämä oli alkuperäinen intentio. Vai uskooko joku todella, että vuonna 1948 osattiin ajatella saatikka toivoa sukupuolineutraalia avioliittoa?

*Ohjeeni nuiville onkin seuraavanlainen: älkää väännelkö sopimuksien kanssa, irtisanoutukaa niistä reilusti. Sanokaa ääneen, että tahdotta repiä ne silpuiksi. Reaalipoliittisista syistä on toki ymmärrettävää, että poliitikot joutuvat pitämään kielen keskellä suuta. Samasta syystä Japani on virallisesti pakolaissopimuksissa mukana, vaikkei juuri pakolaisia ota vastaan. Tavallisella tallaajalla ei sen sijaan pitäisi olla estoja, joten puhukaa suunne puhtaaksi. Älkää jarrutelko, älkää lässyttäkö. YK:n pakolaissopimus tai ihmisoikeuksien julistus eivät ole pyhiä tekstejä vaan paperinsuikaleita, jotka voidaan tarpeen tullen repiä rikki. Voitte toki aina erikseen kysyttäessä tarkentaa, että ette tahdo jokaista kohtaa heitettäväksi roskikseen vaan ainoastaan joitakin. Suvaitsevainenhan tulkitsee nimittäin puheenne aina pahimmalla mahdollisella tavalla, ja siksi hän uskoo nuivien tavoittelevan kansanmurhaa jos yhdestäkin pykälästä joustetaan. Esimerkiksi itse näkisin parhaaksi Japanin mallin, jossa kotimaahan ei lasketa juuri ketään avun suuntautuessa suoraan kriisialueille. Kuitenkin suvaitsevaiselle on tämäkin vaihtoehto yhtä kuin Auschwitz.

2 kommenttia:

Curufin kirjoitti...

Jaa-a, itse olen sitä mieltä, että invaasion vastustuksessa kaikki keinot ovat sallittuja. Koen modernin ihmisoikeusajattelun melko vieraaksi, itse näkisin kiinnostavammaksi nationalismista pohjaavan ajatuksen kansaan kuuluvien oikeuksista, jotka sitten kansallisvaltiot jäsenilleen turvaavat. Myös moderni "globaali vastuu" on käsittämätön, milloin vastuu laajetessaan muuttuukin vastuuttomuudeksi?

SVL:ssä muuten on joku tuntunut heräilevän miesten asioihin, vähän samoja teemoja, mitä itsekin olet joskus blogannut: http://www.vastarinta.com/vakaat-perheet-kansakunnan-paras-turva/

Korppi on oikeus kirjoitti...

Hyvää myöhäisiltaa Curufin ja kiitoksia kommentista.

Kaikki keinot sallittuja? Suhtaudun varauksella kaikenlaisiin "tarkoitus pyhittää keinot" -väittämiin. Paljon enemmän olisi tehtävissä, mutta johonkin on raja vedettävä. Hirviöitä vastaan on taisteltava muuttumatta itse hirviöksi.

Ihan hyvä teksti tuolla SVL:n sivuilla, mutta pitihän ne juutalaiset mainita :D