Päivä pari sitten otin puheeksi väkivallan nousun Suomessa ja kuinka se kytkeytyy oikeistoon. Tämä on kuitenkin harhaanjohtavaa, sillä oikeistolaista väkivaltaa massailmiönä ei olekaan. Toki jos määrittelemme oikeistolaisuuden median ehtojen mukaan, voi tällöin puhua siitä. Lisäksi suurin osa ihmisistä samaistaa äärioikeiston joka tapauksessa natseihin, joten he ymmärtävät asian vain median kautta. Kirjoitukseni oli kuitenkin termin osalta virheellinen, ja jäi puutteelliseksi mitä tulee väkivaltaan yhteiskunnassa. Ja aihe tuli taas ajankohtaiseksi Suomen vastarintaliikkeen rähinöityä Jyväskylässä.
Väkivaltaa hyödyntävät liikkeet ovat aina saaneet
atavistisen voimansa roskaväestä ja etenkin nuorista miehistä. Turhautuneet
nuoret miehet uhkaavat yhteiskuntarauhaa ja kaikkein vaarallisimpia ovat siten
liikkeet, jotka osaavat valjastaa heidän aggressionsa osaksi toimintaansa. Tämä
on viime vuosisadalta lähtien ollut eurooppalaisen vasemmiston heiniä.
Vasemmisto on kollektiivinen aate ja sulkee sisäänsä niin natsit kuin kommunistit,
mistä syystä heidän väkivaltansa purkautuu joukkojen kautta. Oikeistolaisuus on
taas yksilöä korostavaa ajattelua, ja siksi oikeistolainen väkivalta purkautuu
yksilöllisenä nihilisminä; Theodore Kaczynski ja Anders Breivik ovat antaneet
kasvonsa tällaiselle väkivallalle.
Äärioikeiston noususta puhuminen on siis harhautusta, koska
mikään äärioikeisto ei koskaan nouse. Tietysti individualismi ja nihilismi
jatkavat etenemistään ja hiovat pois ihmisten välisiä siteitä. Tämä on yksi osa
modernia aikaa, mutta keskityn tässä nihilismin kollektiivisiin purkauksiin.
Se, ettei media hahmota uusnatsien vasemmistolaisuutta, on heidän oma vikansa.
Vasemmistolaisuus pohjimmiltaan on kollektiivisuutta, eikä siihen näin ollen
väistämättä sisälly monikulttuurisuus ja antirasismi. Kun puhutaan kyseisen
ideologian äärisuuntauksista, ovat niiden fundamentaaliset toimintatavat
samanlaisia; sekä kommunistit että natsit ja nykyään anarkistit osaavat
hyödyntää roskaväen vihaa. Tyypillisesti nämä ääriryhmät rähisevät lähinnä keskenään,
mikä on ollut yleiseurooppalainen trendi. Kummallista on siis, että väkivallan
tullessa mediassa puheeksi, mainitaan aina ”uusnatsien riehuneen”. Tosiasiassa
kyse on jäsentenvälisistä, anarkistit ja natsit ottavat toisiltaan pataansa.
Juuri tästä oli kyse myös Jyväskylässä, vastarintaliikkeen miehet eivät
suinkaan riehuneet ympäri kaupunkia ja pahoinpidelleet satunnaisia ihmisiä.
Media luo kuvaa, kuin joukko olisi massalla hyökännyt ostoskeskukseen ja käynyt
verisen taistelun sivullisia ja poliiseja vastaan. Oikeasti homma meni
jokseenkin näin: anarkistipellet häiritsivät mielenosoitusta, ja natsit kävivät
antamassa myöhemmin vähän takaisin.
Joku torvi tietysti luulee, että oikeutan tässä väkivaltaa.
Saa luulla, en ala latelemaan itsestäänselvyyksiä siitä, mikä on oikein ja mikä
väärin. Huomionarvoista on oikeasti median tapa vääristellä tapahtumia, tätäkin
tapausta käytetään perustelemaan miksi perussuomalaiset ovat pahoja. Vastoin
kaikkea nähtyä luodaan kuva, jossa vain natsit harjoittavat väkivaltaa.
Kuitenkin ympäri Eurooppaa on nähty, että sitä samaa harrastavat myös
anarkistit. Ympäri Eurooppaa on nähty, että roskaväen väkivaltaa mobilisoivat
myös islaminuskoiset maahanmuuttajat. Jos Malmön lähiöissä lentelevät jo
kranaatit, kertoo tämä liberaalille joko kantaväestön rasismista tai
kototumiskitkasta. Aivan sama mikä todellisuus on, vain natsit ovat uhka.
Pidän ilmeisenä yleisen väkivallan uhkaa. Maalailin
äskeittäin kuvaa sisällissodasta. Mutta entä jos todellinen skenaario on
yleinen kaaos, roskaväen riehuminen kaikkialla ilman ohjausta. Tästä saatiin esimakua
Lontoossa 2012. Suomessa ei kehitys ole vielä yhtä pitkällä, mutta samaan
suuntaan ollaan menossa. Myös ääriryhmät alkavat todella radikalisoitua tässä
vaiheessa. Sekä natsit, kommarit että anarkistit alkavat turvautua yhä enemmän
terroriin, kohde vain vaihtelee. Pidän mahdollisena Punaisen armeijakunnan
kaltaisten liikkeiden paluuta, jotka ryhtyvät attentaatteihin ja sabotaasiin
liike-elämän edustajia sekä äärioikeistolaisina pitämiään ihmisiä vastaan;
toistaiseksi esimerkiksi Ruotsin anarkistit ovat tyytyneet vain ilkivaltaan ja
kotikäynteihin, mutta ajat muuttuvat. Uusnatsit kohdistavat attentaattinsa
maahanmuuttajiin, anarkisteihin ja muihin vähemmistöjen edustajiin. Muslimit eriytyvät
lopullisesti ja käyvät avoimeen sotaan ja separatismiin isäntämaitaan vastaan.
Voittajana selviytyy se, kenellä on valmius ja resurssit raaimpaan väkivaltaan.
Jos armeija ja yleinen järjestys voittavat, se tapahtuu tuhansien ihmisten
verellä. Mikäli taas roskaväki voittaa, kaikki on hajalla. Miten päin vain,
verenvuodatusta on edessä.
Yksi kysymys on keskiluokan rooli. Liberaalit suvaitsevaiset
ovat pääosin keskiluokkaisia ja akateemisesti koulutettuja kaupunkilaisia,
sanalla sanoen porvareita. Heidän taholtaan ei ole mitään pahempaa pelättävää
kuin passiivis-aggressiivista sanailua persuja ja rasismia vastaan. Vai
kykeneekö joku kuvittelemaan anarkisti Suvi Auvisen väkivaltaisen kumouksen etunenässä?
Kuitenkaan ei keskiluokan voimaa tule tyystin aliarvioida. Mikäli roskaväki ei
kasva liian suureksi eikä yleistä kaaosta synny, lähtee todellinen muutosvoima
heistä. Tyypillinen suomalainen ei piittaa rotukysymyksistä, muttei myöskään
monikulttuurisuudesta. Akateemisesta koulutuksestaan huolimatta he ovat sen verran
nuivia, etteivät halua nähdä Suomen rapistuvan tyystin. He ovat sitä hiljaista
enemmistöä, joiden ääni kuuluu vaaliuurnilla ympäri Euroopan vaan ei
mielenosoituskulkueissa. Tyypillinen suomalainen ei piittaa niin paljoa
politiikasta, että jaksaisi raahautua banderolleja kantamaan. Voi olla, että on
jo liian myöhäistä muutokselle. Mutta pidän kansallismielisyyden uutta nousua
pienenä terveen järjen merkkinä, ihan kaikkea ei ehkä ole menetetty.
…
Lopuksi vinkki perussuomalaisille: älkää irtisanoutuko mistään,
älkää väkivallasta, älkääkä toistenne sanoista. Kun kerran pyydätte anteeksi,
pyydätte sitä ikuisesti. Kun olette kerran antaneet periksi, tulee siitä
jatkuva katumusharjoitus, joka päättyy vasta kääntymiseenne. Medialle ainoa hyvä persu
voi olla kuollut tai kääntymyksen tehnyt persu, joten viimeksi mainittua on
erityisesti vältettävä. Media ei ole liberaalin agendan vääristämä, se on
liberaali agenda. Jos sen ehdoilla pelaa, voi vain hävitä. Älkää siis pyytäkö
myöskään armoa, sillä sitä te ette saa. Älkää valittako epäoikeudenmukaisesta
kohtelusta, vaan ohittakaa media. Niiden, jotka ovat nuivia, tulisi soluttautua
mediaan ja dekonstruoida se sen omilla aseilla. On tehtävä sama, jonka vasurit
toteuttivat 60-luvulta alkaen: kansoittaa yhteiskunnalliset instituutiot omalla
väellä ja taata itselleen paremmat välineet vallankäyttöön. Marginaaliinkin voi
jäädä, mutta marginaalin asukkaat ovat heikkoja. Seison voiman ja vallan
puolella, mutta tällä hetkellä ne toimivat suomalaisia vastaan. Tuo vuorovesi
on käännettävä.
EDIT. Keskiluokkaisuus ei tietenkään ole väkivallattomuuden tae. Itse asiassa terroristit - edustivatpa mitä ideologiaa hyvänsä - tulevat usein hyväosaisista perheistä. Yksi selitys tälle on heidän korkeampi älykkyytensä; roskaväki saa aikaan vain nihilististä riehumista, terrori-iskun organisoiminen vaatii älliä. Ehkä väkivallan analyysissa olisi hyvä erottaa sen eri tyypit. Terroritoiminta ja pienimuotoinen sissitoiminta lähtevät liikkeelle yhteiskunnan korkeammista kerroksista, katuväkivalta alhaisista. Viime kädessä voimakkain on kuitenkin se, joka saa organisoitua massaväkivallan taakseen. Syykin on ilmisevä, koska pienen porukan terroritoiminnalle on vaikeaa saada laajaa tukea, jota se tarvitsisi ja josta massojen organisoitu väkivalta on riippumatonta; väkivalta ei kysy armoa vaan se panee muut anelemaan sitä itseltään.
EDIT. Keskiluokkaisuus ei tietenkään ole väkivallattomuuden tae. Itse asiassa terroristit - edustivatpa mitä ideologiaa hyvänsä - tulevat usein hyväosaisista perheistä. Yksi selitys tälle on heidän korkeampi älykkyytensä; roskaväki saa aikaan vain nihilististä riehumista, terrori-iskun organisoiminen vaatii älliä. Ehkä väkivallan analyysissa olisi hyvä erottaa sen eri tyypit. Terroritoiminta ja pienimuotoinen sissitoiminta lähtevät liikkeelle yhteiskunnan korkeammista kerroksista, katuväkivalta alhaisista. Viime kädessä voimakkain on kuitenkin se, joka saa organisoitua massaväkivallan taakseen. Syykin on ilmisevä, koska pienen porukan terroritoiminnalle on vaikeaa saada laajaa tukea, jota se tarvitsisi ja josta massojen organisoitu väkivalta on riippumatonta; väkivalta ei kysy armoa vaan se panee muut anelemaan sitä itseltään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti