Vipu on paitsi hyödyllinen työkalu, myös erinomainen väline jolla kammeta HYVIN JUURTUNUT PUU ylös. Näin sen täytyy olla, eikö vain? Am I right, am I right? Right, right?
Kuvan esittämä viritelmä on huono, vaikka vivun pituutta ei olekkaan määrätty eli sen voi olettaa riittäväksi. Lisäksi, tukipiste uppoaa maahan rajoittaen vivun tuottaman voiman mitättömäksi. Periaatteessa kätevintä on vivuta puu halki ja sitten puolikas kerrallaan vivuta juuret ylös. Mikäli koko puun yrittää vivuta kerralla, on yhtenä vauriomahdollisuutena puun katkeaminen. Vastaan, että kuvan keissiä ei kannata lähteä soveltamaan. Yleisessä tapauksessa hyvin juurtunut puu kannattaa vivuta ylös.
Jos kyseessä on kuusi tai hieskoivu, on mahdollisuus onnistua sillä niiden juurakot kasvavat lähellä maan pintaa. Männyn ja rauduskoivun juuret ulottuvat syvälle maahan, joten niiden kampeaminen on hankalampaa.
Arkhimedes kerskui, että vivun ja kiinteän tukipisteen avulla hän voisi vaikka kammeta Maapallon (se oli antikin kreikkalaisille todellakin pallo) paikoiltaan (antiikin kreikkalaistenkaan mielestä se pallo ei liikkunut).
Sittemminhän Arska ei enää saanut "Heureka!"-elämyksiä, vaan hänen ymmärryksensä sotkeutui ympyröihinsä niin pahoin, ettei ymmärtänyt olla käskemättä roomalaista sotilasta sotkeutumasta ympyröihinsä.
Eli meillä olisi vipu ja kiinteä tukipiste, jotka olisivat riittävän kestäviä puun vipuamiseen juurineen maasta. Meillä olisi myös joku Marvelin supersankareista, jolla olisi riittävästi fyysistä voimaa tehtävään. Tehtävään olisi ilmeisesti ryhdyttävä poraamalla puun rungon läpi reikä, johon vivun toinen pää asetetaan, ettei vivun pää pelkästään revi kaarnaa/tuohta/muuta pintasolukkoa. Sitten ei kun vipu tukipisteen varaan ja Hulk tai joku hänen kavereistaan vipuamaan.
Nousisiko puu juurineen? Ehkä. Tuskin. Luultavammin runko repeää halki koko puun mitalta, mutta juuret jäävät maahan.
Joten kannattaako? Totta kai; eihän muuten saa tietää, mitä tapahtuu, kun hyvin juurtunutta puuta yritetään vivuta maasta!
Tehtävään olisi ilmeisesti ryhdyttävä poraamalla puun rungon läpi reikä, johon vivun toinen pää asetetaan, ettei vivun pää pelkästään revi kaarnaa/tuohta/muuta pintasolukkoa.
Erinomaista, ei olisi tullut tätäkään yksityiskohtaa ajaltetua. Kun viisaat päät lyödään yhteen, alkaa vastauksia löytyä. Näyttää siltä, että konsensus alkaa muodostua. Voinemme siis yhteistuumin ruksata ruutuun, että KANNATTAA.
Jos tukipiste on kiinteä (kaikki siirtymät estetty) ja vipu on riittävän pitkä (lähestyy ääretöntä)ja täysin jäykkä, riittää mikä tahansa nollasta poikkeava voima tuottamaan riittävän voiman puuta vipuamaan. Hulkkia ei tarvita.
Jos oletetaan, että vivun toisen pään saa puuhun hyvin kiinni, ts. voimaa voidaan tuoda koko poikkipinnalle saadaan kolme lopputulosta, jotka riippuvat puun, juuriston ja maan ominaisuuksista:
a) puu katkeaa koko poikkipinnaltaan b) juuret leikkautuvat ja puu nousee c) puu nousee juurineen
Kiitän Anonyymiä tarkentavasta analyysista. Kuten otsikko toteaa, on tämä visainen pulma. On teoreettinen mahdollisuus ja toisaatla käytännön rajoitteet. Mutta aina on muistettava ruksata ruutuun, että KANNATTAA.
11 kommenttia:
Kysymystä kannattaako on lähestyttävä motiivin kautta:
onko tarkoitus saada puu maasta ylös juurineen vai saada terveellistä liikuntaa ulkoilmassa.
Jos motiivi on jälkimmäinen, on toiminta varsin suotavaa. Jos taas ensinmainittu, suosittelisin jotain toista metodia.
Ehtoota Qroquius.
Lähestytpäs asiaa filosofisesti. Vai että motiiveja. Minä vastaan simppelisti: KYLLÄ KANNATTAA!
Vipu on paitsi hyödyllinen työkalu, myös erinomainen väline jolla kammeta HYVIN JUURTUNUT PUU ylös. Näin sen täytyy olla, eikö vain? Am I right, am I right? Right, right?
Kuvan esittämä viritelmä on huono, vaikka vivun pituutta ei olekkaan määrätty eli sen voi olettaa riittäväksi. Lisäksi, tukipiste uppoaa maahan rajoittaen vivun tuottaman voiman mitättömäksi. Periaatteessa kätevintä on vivuta puu halki ja sitten puolikas kerrallaan vivuta juuret ylös. Mikäli koko puun yrittää vivuta kerralla, on yhtenä vauriomahdollisuutena puun katkeaminen. Vastaan, että kuvan keissiä ei kannata lähteä soveltamaan. Yleisessä tapauksessa hyvin juurtunut puu kannattaa vivuta ylös.
No, perhana kun Anonyymi tuli sotkemaan mun kuvitelmat faktoilla ja fysiikalla. Kuinka tahditonta!
Jos kyseessä on kuusi tai hieskoivu, on mahdollisuus onnistua sillä niiden juurakot kasvavat lähellä maan pintaa. Männyn ja rauduskoivun juuret ulottuvat syvälle maahan, joten niiden kampeaminen on hankalampaa.
Totta tosiaan tuumailija, eli mahdollisuus elää. Sitten pitäisi löytää joku hullu, joka haluaisi koettaa kammeta HYVIN JUURTUNEEN PUUN ylös.
Mietitäänpä pulmaa tarkemmin.
Arkhimedes kerskui, että vivun ja kiinteän tukipisteen avulla hän voisi vaikka kammeta Maapallon (se oli antikin kreikkalaisille todellakin pallo) paikoiltaan (antiikin kreikkalaistenkaan mielestä se pallo ei liikkunut).
Sittemminhän Arska ei enää saanut "Heureka!"-elämyksiä, vaan hänen ymmärryksensä sotkeutui ympyröihinsä niin pahoin, ettei ymmärtänyt olla käskemättä roomalaista sotilasta sotkeutumasta ympyröihinsä.
Eli meillä olisi vipu ja kiinteä tukipiste, jotka olisivat riittävän kestäviä puun vipuamiseen juurineen maasta. Meillä olisi myös joku Marvelin supersankareista, jolla olisi riittävästi fyysistä voimaa tehtävään.
Tehtävään olisi ilmeisesti ryhdyttävä poraamalla puun rungon läpi reikä, johon vivun toinen pää asetetaan, ettei vivun pää pelkästään revi kaarnaa/tuohta/muuta pintasolukkoa. Sitten ei kun vipu tukipisteen varaan ja Hulk tai joku hänen kavereistaan vipuamaan.
Nousisiko puu juurineen?
Ehkä. Tuskin.
Luultavammin runko repeää halki koko puun mitalta, mutta juuret jäävät maahan.
Joten kannattaako? Totta kai;
eihän muuten saa tietää, mitä tapahtuu, kun hyvin juurtunutta puuta yritetään vivuta maasta!
Tehtävään olisi ilmeisesti ryhdyttävä poraamalla puun rungon läpi reikä, johon vivun toinen pää asetetaan, ettei vivun pää pelkästään revi kaarnaa/tuohta/muuta pintasolukkoa.
Erinomaista, ei olisi tullut tätäkään yksityiskohtaa ajaltetua. Kun viisaat päät lyödään yhteen, alkaa vastauksia löytyä. Näyttää siltä, että konsensus alkaa muodostua. Voinemme siis yhteistuumin ruksata ruutuun, että KANNATTAA.
Jos tukipiste on kiinteä (kaikki siirtymät estetty) ja vipu on riittävän pitkä (lähestyy ääretöntä)ja täysin jäykkä, riittää mikä tahansa nollasta poikkeava voima tuottamaan riittävän voiman puuta vipuamaan. Hulkkia ei tarvita.
Jos oletetaan, että vivun toisen pään saa puuhun hyvin kiinni, ts. voimaa voidaan tuoda koko poikkipinnalle saadaan kolme lopputulosta, jotka riippuvat puun, juuriston ja maan ominaisuuksista:
a) puu katkeaa koko poikkipinnaltaan
b) juuret leikkautuvat ja puu nousee
c) puu nousee juurineen
Kiitän Anonyymiä tarkentavasta analyysista. Kuten otsikko toteaa, on tämä visainen pulma. On teoreettinen mahdollisuus ja toisaatla käytännön rajoitteet. Mutta aina on muistettava ruksata ruutuun, että KANNATTAA.
Lähetä kommentti