sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Adventin 1. sunnuntai


Joulunajan odotus alkaa tästä. Juuri tämä varsinaista huipennusta edeltävä odotus on itsessään hienoa, lapsena se oli suorastaan kihisevän jännittävää. Kristuksen syntymä oli käännekohta maailmanhistoriassa, ja myös sitä edelsi pitkä vartomisen aika. Ennustukset ja lupaukset lunastettiin, ja tämä tarina kerrataan jouluun valmistautumisessa. Adventus Domini, Herran tuleminen, kuten latinaksi lausuttiin. Alkaa ilon jakso.

2 kommenttia:

QroquiusKad kirjoitti...

Tuo hymni tuottaa edelleen saman positiivisen tunnevasteen kuin Suvivirsi Kekkoslovakian muinaisuudesta asti:
molemmat viestittivät silloin tulossa olevan tauon järjestäytyneestä terrorista, jota yhteiskunta tarjoili peruskouluksi nimittämässään laitoksessa.

Hoosianna valmisteli jouluun, tuohon hartaaseen keskitalven juhlaan joka alkaisi koulun kuusijuhlasta 21.12.
Suvivirsi on silti voimakkaampi:
se on Rauhan Hymni viestittäen 10 viikon tauosta, jonka aikana ei tarvinnut edes olla siinä sukupolvesta toiseen rutsattujen ali-ihmisten tuppukylässä, vaan sai paeta heitä kesäloman alettua mummolaan tänne Radanvarsikaupunkiin, jossa olen vuodesta 1994 elänyt niin tyytyväisenä kuin se lienee mahdollista.

Niin. Hoosiannan kuuleminen tuottaa siis voimakkaan positiivisen tunnevasteen, mutta myös nostaa pintaan vanhaa katkeruutta. Voisipa kaikista tunnevasteista saada vain parhaat osat:
positiivisista mielihyvän ja negatiivisista funktionaalisen aggression käytettäväksi elämän ristiaallokkojen läpi puskemiseen.

Eihän elämässä kaikkea saa, sanoi Arttu Wiskari. Jokaisen on tultava toimeen sillä, mitä hänellä on.
Eipä Eurojackpotissa 90 megaeuroa voittava 60-vuotias pitkäaikaistyötön Aaretti Nyhtänköljä todellakaan voi odottaa alkavansa saada samanlaista huomiota tissimisseiltä kuin Harry Harkimo, joka puolestaan ei voisi odottaa saavansa samanlaista huomiota tissimisseiltä kuin nyt jos olisikin pitkäaikaistyötön eikä the Hjallis™.

Lauri Stark kirjoitti...

Hyvää iltaa Qroquius.

Voin allekirjoittaa sanomasi tunnevasteen osalta, vaikkakin eri syistä. Niin Hoosianna kuin Suvivirsi ovat hienoja lauluja, jotka toki osaltaan viestittivät yhden koulujakson päättymistä. Omalta osaltani olin kuitenkin aina myös palaamassa opinahjoon innolla. Kenties Kekkoslovakian aikainen koulu oli kehnompi paikka, Ruukinmatruunakin kirjoitti usempaan otteeseen sen typeryydestä. Tai sitten on paljon kiinni yksittäisestä koulusta, yhdet lienevät vain huonompia kuin toiset.