Uutta hyvää Sarastuksessa, tällä kertaa kirjoitan 60-lukulaisen radikalismin muodonmuutoksesta nykyaikaiseen moralismiin.
Alkuperäiseen kapinaan
kuului raivo, joka lienee ainoa sen nykyajan seuraajille periytynyt
piirre. Kuitenkin vielä viisikymmentä vuotta sitten näillä raivopäillä
oli myös huumorintajua ja luovuutta. Sittemmin ne ovat korvautuneet
kontrollinhalulla ja pikkusieluisella päsmäröinnillä, eli perin juurin
porvarillisilla piirteillä. Tästä huolimatta heillä on otsaa väittää
olevansa pienen ihmisen puolella valtaa ja systeemiä vastaan. Miten
hyvin siis sopii kuvaan, että samat ihmiset saavat kiitosta juuri vallan
ja systeemin edustajilta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti