Tottapa lumi Suomen talveen kuuluu. Ja kyllä sitä vielä nähdään, vaikka taas on yksi ja toinenkin taho ehtinyt hihkua, ettei eteläiseen Suomeen tule enää koskaan talvea. Jotkut ne eivät vaan opi, vaikka eipä heillä tarvettakaan ole:
kun jokunen vuosi sitten oli leuto alkutalvi, hippivihreät ehtivät julistaa talvien loppuneen. Kun seuraavan vuoden puolelle päästyä alkoivat pakkaset paukkua ja kohota hanget korkeat nietokset, kysyttiin missä se ilmastonmuutos nyt on?
Vastaukseksi tuli itkupotkupimppiragea, että ettekö te pöljät persut tajua, mikä ero on säätilalla ja ilmastolla. Emme me tajunneet emmekä tajua, että ilmasto lämpenee, jos ulkona on pakkasta ja lumiaurat jyristävät katuja ympäri vuorokaudet.
No, tässä parisen vuotta sitten keksittiin, että pakkaset ja lumisateet johtuvatkin ilmastonlämpenemisestä: se kun sulattaa napajään, jonka kosteus jäähdyttää ilman ja sataa maahan lumena.
Kun joku riittävän korkeastioppinut tiedettelijä julistaa Maan olevan pannukakku, on hänellä pian hyvänlainen määrä komppaavia tiedettelijöitä ja kansanliike, joka vaatii uskomaan tiedettelijöitä eikä tyhmiä persuja:
Maa on litteä, koska tiedettelijät sanovat niin! Kun tiedemiehet ja -naiset yrittävät saada tiedettelyn aisoihin, huomaavat he pian lentävänsä pihalle professuureistaan ja dosentuureistaan: Uusi Aika ei tarvitse tiedemiehiä eikä -naisia, vaan tiedettelijöitä! Uskokaa heitä, huutavat kouluistaan pinnaavat lapset!
Jos eurooppalainen kulttuuri selviää tästä tuhoutumatta, on lähitulevaisuuden tutkijoilla melkoinen sarka kynnettävänään yrittäesään selvittää, miten tällainen kontinentaalinen psykoosi saattoi ylipäänsä syntyä, kehittyä ja levitä.
Todennäköisemmin kiinalaiset tutkivat asiaa eurooppalaisten tuhottua itsensä.
Toisaalta, kun tässä alkaa miettiä, niin joka vuosi tehdään lämpöennätyksiä ja joka vuosi talvi alkaa myöhemmin ja päättyy aiemmin. Tai siltä ainakin vaikuttaa. Jos ennätyksiä lyödään laudalta jatkuvasti, onko kyseessä enää poikkeus? Sää ei ole yhtä kuin ilmasto, mutta tässä alkaa hahmottaa tiettyä kaavaa säässä.
Joka vuosi lämpöennätyksiä?, 30-luku oli aikalailla samanlaista, löyty vanhoja lehtikirjotuksia kuinka oulu oli tammikuun 30 päviä samanlaien kuin nyt, eno on yli 90v ja muistaa lapsuudestaan kuinka 30-luvulla oli niin lämmintä, että rovaniemen korkeuella kylvettiin vehnää, toiseksseen pitää musitaa myös että ihmisen mielikuva säistä rajoittuu muutamiin vuosiin, joten se vaan tuntuu siltä,
Ilmaisin itseäni epätarkasti: ei ollut puhe ilmastonmuutosta eikä -lämpenemistä vastaan, vaan niistä itselleen uskonnon tehneitä vastaan.
Ilmaston lämpeneminen on mitattavissa oleva tosiasia. Ihmisen vaikutus siihen on sen sijaan uskonasia. Ilmastonmuutoksia on koettu vaikkapa viikinkihengessä:
kun islantilaiset viikingit löysivät lännestä uuden, massiivisen mantereen, se oli vihreä. Grøn land. Ilmasto oli niin lämmin, että maatalous oli mahdollista. Alue hylättiin eskimoille 1400-luvulla, kun ilmasto oli viilentynyt maataloudelle mahdottomaksi.
Ilmasto lämpenee ja jäähtyy oman tahtiinsa. Ihmisellä ei ole todellakaan mitään vaikutusta siihen tahtiin. Joten odotellaan ja katsotaan. Tulevat ne pakkaset ja hanget vielä meillekin.
jpt: voit olla ihan oikeassa, jolloin kyse olisi lähinnä perspektiiviharhasta. Ainakin toivon niin.
QK: ilmastonmuutosuskonto profeettanaan teinityttö on kyllä hupihommaa. En kuitenkaan olisi varma, ettei ihmisten toimilla ole vaikutusta. Tiedän kuitenkin aiheesta niin vähän, etten oikein osaa sanoa mitään suuntaan taikka toiseen.
Joten odotellaan ja katsotaan. Tulevat ne pakkaset ja hanget vielä meillekin.
Ja jos oikein kauan odotellaan, niin kohta on taas kilometrin verran jäätä Suomen päällä. Tällä hetkellä elämmme niin sanottua jääkausiaikaa, mutta sen sisäistä lämpökautta. On siis vain ajan kysymys, ennen kuin pysyvä viileneminen alkaa. Se, että puhutaanko sadoista, tuhansista vai kymmenistä tuhansista vuosista onkin sitten toinen juttu.
Arvon herrat.Tässä meillä jutussa kaikilla on tunteet pinnassa. Ja miksei olisi. Lumi ja pakkanen ovat suomalaisille ylpeyden aihe. Tämä kansa raatoi, selvisi, taisteli, rakasti ja ryyppäsi Pimeän ja Kylmän keskellä. Kaukopartiomies hiihtää konekiväärin kanssa kepeästi. Jumalan kosto.
Miten meidän käy kun ei ole talvea? Mitä meistä tulee - jotain pirun baltteja?(Anteeksi eestiläisille veljillemme.) Miten Suomen puollustusvoimille käy kun ei enää ei voida taistella ryssää vastaan pakkasessa ja lumessa? Valetaan koko itä raja asfalttiin ja mennään rullasuksilla? Katuhait? Ei toimi.
Ilmastonmuutos iskee siis suoraan kansalliseen ylpeyteemme. Onko se siis totta vai globohomon harhautusyritys?
Asetun kiistassa arvon Korpin kannalle. Tokihan lunta ja pakkasia tulee, mutta ne tulevat aina avin myöhemmin ja kestävät vähemmän aikaa. Kaukana ovat ajat kun koko Maa peittyi lumivaippaan marraskuussa ja piti paukku pakkasia puoli vuotta.
Nyt ollaan menossa lauhojen talvien suuntaan. Liukuhihnalta putoaa vuosia jolloin talvi kestääkin puolitoista kuukautta. Ei paljon lohduta, että"Vuonnatuhatyhdeksänsataakaksitaa neljäkymmentäseitsemän oli niin lämpöisää että palokärjet muuttuivat papukaijoiksi ja Saimaan norpat manaateiksi."
Pitääkö alistua Vihreään totaaliin. Ei. Ei varsinkaan kun vihreät vihaavaat ainoaa potentiaalisesti järkevää ja päästötöntä energiamuotoa. Ydinvoimaa ja sen semmoista.
Eivätkä vihreät ole valmiita puuttumaan siihen suurimpaan Planeettaa uhkaavaan kummitukseen: väestönkasvuun. Paitsi tietenkin parantamalla tyttöjen koulutusta. Sehän se on se vihreiden patenttiratkaisu väestöräjähdykseen. Parannetaan Afrikan tyttöjen koulutusta. Se on toiminut tähänkin asti niin hyvin.
Mutta aasinsillalla kuivasta Afrikasta lumettomaan Suomeen. Presto. (Se se vasta olisi näky vanha veikko. Silta Etiopista kanta-Hämeeseen. Oikein siltojen silta jossa nuo siunatut aasit kulkisivat sulassa sovussa eessuntaas.)
Älä anna lumi-ikävän taittaa sinua liikaa veli hyvä. Kaikkea ei ole menetty ja ainakin sodan nähnyt sukupolvi pääsi pois ennen kuin näki mihin alennustilaa Pohjolan talvet ovat vajonneet. Boomerit nyt joutavat liukastelemaan
Minäkin kaipaan lunta. Olenhan syntynyt tammikuussa. (Ei, arvasitte väärin. Tänään ei oke syntymäpäivänä. Kiitos kuitenkin). Rakastin talvea. Kunnon talvea! Jopa hiihtoa. Itseasiassa erityisesti hiihtoa! Umpihanki hiihtoa tolkuttoman pitkillä suksilla. Koko päivä valkeassa metsässä kun repussa on leipää ja termarikaakaota. Haaveilin rekikoiravaljakosta.
Sitten itkin koko lapsuuteni kun tajusin että viisaat miehet ovat povanneet lumen ja pakkasen katoamista. Ehkä minusta on tullut turta. Mutta olen hyväksynyt tilanteen. Talvista on tullut lauhempua ja liukkaampia
Tänä talvene olen oppinut jopa näkemään kauneutta kylmissä lätäköissä ja ranteita murtavassa mustassa jäässä. Minä olen alkanut jopa vähän rakastua tähän infernoon jossa lämpötila ja veden olomuoto väpättää joka toinen päivä nollanmolemmin puolin.
Siinä liukastelevat. Varsinkin sellaiset jotka ovat tottuneet, että jalkojen alla on tukevaa hiekkaa.
Asiassa on muitakin valoisaa puolia. En saa sitä valjakkoa, mutta sitten jää aikaa sen yhden tai kahden vahtikoiran huolelliselle kasvattamiselle. Ja on enemmään aikaa lukea kirjoja.
Pointti on siinä, että miksi sinä et ole vielä tehnyt omaa surutyötäsi Korppi. Luuletko olevasi parempi rakastaja Talvelle kuin minä.
Noh ehkä sinä olet. Asiatodisteeksi lisätään se, että sinä kaipaat häntä enemmän. Myönnetään.
Iltaa Allaspalo ja kiitoksia kommentistasi. Et tiedäkään, miten ilahduttavaa oli taas lukea tällaista hieman tajunnanvirtaista, mutta paikoitellen aforistista tekstiä.
Nyt ollaan menossa lauhojen talvien suuntaan. Liukuhihnalta putoaa vuosia jolloin talvi kestääkin puolitoista kuukautta. Ei paljon lohduta, että"Vuonnatuhatyhdeksänsataakaksitaa neljäkymmentäseitsemän oli niin lämpöisää että palokärjet muuttuivat papukaijoiksi ja Saimaan norpat manaateiksi."
Sanos muuta, mä haluan sitä lunta nyt ja heti! Ei sitä yksi taikka kaksi leudompaa talvea ole onnettomuus, mutta perhana kun joka toinen alkaa olla sllainen.
Rakastin talvea. Kunnon talvea! Jopa hiihtoa. Itseasiassa erityisesti hiihtoa! Umpihanki hiihtoa tolkuttoman pitkillä suksilla. Koko päivä valkeassa metsässä kun repussa on leipää ja termarikaakaota. Haaveilin rekikoiravaljakosta.
Hiihto on kyllä poikaa. Mieleen muistuvat helmikuun aurinkoiset päivät läheisen järven jäällä, mukana eväitä ja edellä mainittua termarikaakaota.
Pointti on siinä, että miksi sinä et ole vielä tehnyt omaa surutyötäsi Korppi. Luuletko olevasi parempi rakastaja Talvelle kuin minä.
Ottaen huomioon, että olen syntynyt heinäkuussa ja rakastan kesää yli kaiken, suon tittelin kyllä sinulle. Talvi on kuitenkin heti kesän jälkeen suosikkini ja nimenomaan lumisen valkea pakkastalvi.
Itse tykkään lumesta. Se on kaunista ja antaa lisävaloa pimeään vuodenaikaan. Siitä voi rakentaa tai veistää kaikkea hienoa.
Kylmyydestä olen kahta mieltä: se on kamalaa jos se liikkuu naamalle. Mutta jos ulkona ei tuule, niin kovakin pakkanen on itseasiassa suorastaan ihanaa. On niin mukava kävellä pakkasessa kirkkaana ja tuulettomana päivänä.
Talvesta on kuitenkin paljon haittaa. On pakko laittaa paljon vaatetta päälle, autonomistajalla on aina hankalaa, liukkaalla on huono kävellä, suurin osa päivästä on pimeää, yleisesti tekemistä on vähemmän eikä parvekkeella tarkene istuskella. Ja etenkin lumeton talvi on todella kurja, kun kaikki on vain kuollutta ja mustaa.
Toisin sanoen, talvi ei ole oikein minun vuodenaikani eikä syksykään. Olen ihan ehdottomasti kesäihminen ja minäkin rakastan ihanaa kesää ylitse kaiken. Kesällä on lämmintä ja mukavaa, voi puuhailla pihalla ja nauttia valoisista öistä. Kevät tulee hyvänä kakkosena, kun luonto virkoaa eloon, aurinko alkaa lämmittää ja värit ilmestyvät esiin. Huhtikuussa alkaa talven jälkien siivouspuuhat ja toukokuu onkin jo selkeä kesän alkamisen ennakkovaroitus.
Minäkin muuten olen syntynyt heinäkuussa. Pidetäänkö yhteiskekkerit?
Oottellehan vaan nyt luulen että kohta on taas talvia, kun blogistiki kärvistelee sisällä ja toivoo, ettäkun tulisi kevät ja loppus nää 30 asteen pakkaset :)
Itse tykkään lumesta. Se on kaunista ja antaa lisävaloa pimeään vuodenaikaan. Siitä voi rakentaa tai veistää kaikkea hienoa.
Kylmyydestä olen kahta mieltä: se on kamalaa jos se liikkuu naamalle. Mutta jos ulkona ei tuule, niin kovakin pakkanen on itseasiassa suorastaan ihanaa. On niin mukava kävellä pakkasessa kirkkaana ja tuulettomana päivänä.
Tähän on hyvin tiivistetty, mitä itsekin ajattelen. Toisaalta sanoisin itseäni talvi-ihmiseksi, pidän siitä varsin paljon. Kesä on ykkönen, mutta ei talvi tule paljoa sen jäljessä.
Minäkin muuten olen syntynyt heinäkuussa. Pidetäänkö yhteiskekkerit?
Haha, ainakin henkiset selliaset!
jpt: paukkupakkaset ovat vähän kuin kovat helteet. Mukavaa, kunhan ei kestä tolkuttoman kauan. Liika on liikaa.
Joo, liika on liikaa. Sen muistan kun 2018 "käristyskupolin" aikaan koetin nukkua olohuoneen sohvalla parvekkeen ovi vieressä apposen auki, kun makuuhuone oli liian kuuma. Ja tukalaa oli olohuoneessakin. Vaikka olen aina ollut sitä mieltä ettei lämpimiä päiviä ole liikaa, niin silloin jopa minun oli pakko myöntää, että rajansa kaikella. Jos kaikista ihmisistä minä, kesäintoilija, alan olla sitä mieltä että nyt riittää, niin huh huh. Toisaalta Japanissa olen kokenut kovempiakin lämpötiloja, eikä se siellä haittaa koska kaikilla on ilmastointikone.
Nukkuminen oli tosiaan hankalaa, ihan viime kesänäkin. Välillä sitä jätti parvekkeen oven auki, että asunnon lämpötilan sai putoamaan alle kahdenkymmenen. Sitten päivällä taas uuniin.
Helteissä on sekin, että ne sumetavat ajattelua. Ei oikein jaksa keskittyä tai tehdä mitään, ilmankos viettävät siestaa lämpimämmissä maissa. Talvella taas pysyvät aivot virkeinä, varsinkin jos käy ulkona. Sitä on kuin uusi ihminen takaisin sisään astuessa.
13 kommenttia:
Tottapa lumi Suomen talveen kuuluu. Ja kyllä sitä vielä nähdään, vaikka taas on yksi ja toinenkin taho ehtinyt hihkua, ettei eteläiseen Suomeen tule enää koskaan talvea.
Jotkut ne eivät vaan opi, vaikka eipä heillä tarvettakaan ole:
kun jokunen vuosi sitten oli leuto alkutalvi, hippivihreät ehtivät julistaa talvien loppuneen. Kun seuraavan vuoden puolelle päästyä alkoivat pakkaset paukkua ja kohota hanget korkeat nietokset, kysyttiin missä se ilmastonmuutos nyt on?
Vastaukseksi tuli itkupotkupimppiragea, että ettekö te pöljät persut tajua, mikä ero on säätilalla ja ilmastolla.
Emme me tajunneet emmekä tajua, että ilmasto lämpenee, jos ulkona on pakkasta ja lumiaurat jyristävät katuja ympäri vuorokaudet.
No, tässä parisen vuotta sitten keksittiin, että pakkaset ja lumisateet johtuvatkin ilmastonlämpenemisestä:
se kun sulattaa napajään, jonka kosteus jäähdyttää ilman ja sataa maahan lumena.
Kun joku riittävän korkeastioppinut tiedettelijä julistaa Maan olevan pannukakku, on hänellä pian hyvänlainen määrä komppaavia tiedettelijöitä ja kansanliike, joka vaatii uskomaan tiedettelijöitä eikä tyhmiä persuja:
Maa on litteä, koska tiedettelijät sanovat niin!
Kun tiedemiehet ja -naiset yrittävät saada tiedettelyn aisoihin, huomaavat he pian lentävänsä pihalle professuureistaan ja dosentuureistaan:
Uusi Aika ei tarvitse tiedemiehiä eikä -naisia, vaan tiedettelijöitä!
Uskokaa heitä, huutavat kouluistaan pinnaavat lapset!
Jos eurooppalainen kulttuuri selviää tästä tuhoutumatta, on lähitulevaisuuden tutkijoilla melkoinen sarka kynnettävänään yrittäesään selvittää, miten tällainen kontinentaalinen psykoosi saattoi ylipäänsä syntyä, kehittyä ja levitä.
Todennäköisemmin kiinalaiset tutkivat asiaa eurooppalaisten tuhottua itsensä.
Tervehdys Qroquius.
Toisaalta, kun tässä alkaa miettiä, niin joka vuosi tehdään lämpöennätyksiä ja joka vuosi talvi alkaa myöhemmin ja päättyy aiemmin. Tai siltä ainakin vaikuttaa. Jos ennätyksiä lyödään laudalta jatkuvasti, onko kyseessä enää poikkeus? Sää ei ole yhtä kuin ilmasto, mutta tässä alkaa hahmottaa tiettyä kaavaa säässä.
Joka vuosi lämpöennätyksiä?, 30-luku oli aikalailla samanlaista, löyty vanhoja lehtikirjotuksia kuinka oulu oli tammikuun 30 päviä samanlaien kuin nyt, eno on yli 90v ja muistaa lapsuudestaan kuinka 30-luvulla oli niin lämmintä, että rovaniemen korkeuella kylvettiin vehnää, toiseksseen pitää musitaa myös että ihmisen mielikuva säistä rajoittuu muutamiin vuosiin, joten se vaan tuntuu siltä,
-jpt-
Ilmaisin itseäni epätarkasti:
ei ollut puhe ilmastonmuutosta eikä -lämpenemistä vastaan, vaan niistä itselleen uskonnon tehneitä vastaan.
Ilmaston lämpeneminen on mitattavissa oleva tosiasia. Ihmisen vaikutus siihen on sen sijaan uskonasia.
Ilmastonmuutoksia on koettu vaikkapa viikinkihengessä:
kun islantilaiset viikingit löysivät lännestä uuden, massiivisen mantereen, se oli vihreä.
Grøn land.
Ilmasto oli niin lämmin, että maatalous oli mahdollista.
Alue hylättiin eskimoille 1400-luvulla, kun ilmasto oli viilentynyt maataloudelle mahdottomaksi.
Ilmasto lämpenee ja jäähtyy oman tahtiinsa. Ihmisellä ei ole todellakaan mitään vaikutusta siihen tahtiin.
Joten odotellaan ja katsotaan. Tulevat ne pakkaset ja hanget vielä meillekin.
Ehtoota.
jpt: voit olla ihan oikeassa, jolloin kyse olisi lähinnä perspektiiviharhasta. Ainakin toivon niin.
QK: ilmastonmuutosuskonto profeettanaan teinityttö on kyllä hupihommaa. En kuitenkaan olisi varma, ettei ihmisten toimilla ole vaikutusta. Tiedän kuitenkin aiheesta niin vähän, etten oikein osaa sanoa mitään suuntaan taikka toiseen.
Joten odotellaan ja katsotaan. Tulevat ne pakkaset ja hanget vielä meillekin.
Ja jos oikein kauan odotellaan, niin kohta on taas kilometrin verran jäätä Suomen päällä. Tällä hetkellä elämmme niin sanottua jääkausiaikaa, mutta sen sisäistä lämpökautta. On siis vain ajan kysymys, ennen kuin pysyvä viileneminen alkaa. Se, että puhutaanko sadoista, tuhansista vai kymmenistä tuhansista vuosista onkin sitten toinen juttu.
Arvon herrat.Tässä meillä jutussa kaikilla on tunteet pinnassa. Ja miksei olisi. Lumi ja pakkanen ovat suomalaisille ylpeyden aihe. Tämä kansa raatoi, selvisi, taisteli, rakasti ja ryyppäsi Pimeän ja Kylmän keskellä. Kaukopartiomies hiihtää konekiväärin kanssa kepeästi. Jumalan kosto.
Miten meidän käy kun ei ole talvea?
Mitä meistä tulee - jotain pirun baltteja?(Anteeksi eestiläisille veljillemme.) Miten Suomen puollustusvoimille käy kun ei enää ei voida taistella ryssää vastaan pakkasessa ja lumessa? Valetaan koko itä raja asfalttiin ja mennään rullasuksilla? Katuhait? Ei toimi.
Ilmastonmuutos iskee siis suoraan kansalliseen ylpeyteemme. Onko se siis totta vai globohomon harhautusyritys?
Asetun kiistassa arvon Korpin kannalle. Tokihan lunta ja pakkasia tulee, mutta ne tulevat aina avin myöhemmin ja kestävät vähemmän aikaa. Kaukana ovat ajat kun koko Maa peittyi lumivaippaan marraskuussa ja piti paukku
pakkasia puoli vuotta.
Nyt ollaan menossa lauhojen talvien suuntaan. Liukuhihnalta putoaa vuosia jolloin talvi kestääkin puolitoista kuukautta. Ei paljon lohduta, että"Vuonnatuhatyhdeksänsataakaksitaa neljäkymmentäseitsemän oli niin lämpöisää että palokärjet muuttuivat papukaijoiksi ja Saimaan norpat manaateiksi."
Pitääkö alistua Vihreään totaaliin. Ei. Ei varsinkaan kun vihreät vihaavaat ainoaa potentiaalisesti järkevää ja päästötöntä energiamuotoa. Ydinvoimaa ja sen semmoista.
Eivätkä vihreät ole valmiita puuttumaan siihen suurimpaan Planeettaa uhkaavaan kummitukseen: väestönkasvuun. Paitsi tietenkin parantamalla tyttöjen koulutusta. Sehän se on se vihreiden patenttiratkaisu väestöräjähdykseen. Parannetaan Afrikan tyttöjen koulutusta. Se on toiminut tähänkin asti niin hyvin.
Mutta aasinsillalla kuivasta Afrikasta lumettomaan Suomeen. Presto. (Se se vasta olisi näky vanha veikko. Silta Etiopista kanta-Hämeeseen. Oikein siltojen silta jossa nuo siunatut aasit kulkisivat sulassa sovussa eessuntaas.)
Älä anna lumi-ikävän taittaa sinua liikaa veli hyvä. Kaikkea ei ole menetty ja ainakin sodan nähnyt sukupolvi pääsi pois ennen kuin näki mihin alennustilaa Pohjolan talvet ovat vajonneet. Boomerit nyt joutavat liukastelemaan
Minäkin kaipaan lunta. Olenhan syntynyt tammikuussa. (Ei, arvasitte väärin. Tänään ei oke syntymäpäivänä. Kiitos kuitenkin). Rakastin talvea. Kunnon talvea! Jopa hiihtoa. Itseasiassa erityisesti hiihtoa! Umpihanki hiihtoa tolkuttoman pitkillä suksilla. Koko päivä valkeassa metsässä kun repussa on leipää ja termarikaakaota. Haaveilin rekikoiravaljakosta.
Sitten itkin koko lapsuuteni kun tajusin että viisaat miehet ovat povanneet lumen ja pakkasen katoamista. Ehkä minusta on tullut turta. Mutta olen hyväksynyt tilanteen. Talvista on tullut lauhempua ja liukkaampia
Tänä talvene olen oppinut jopa näkemään kauneutta kylmissä lätäköissä ja ranteita murtavassa mustassa jäässä. Minä olen alkanut jopa vähän rakastua tähän infernoon jossa lämpötila ja veden olomuoto väpättää joka toinen päivä nollanmolemmin puolin.
Siinä liukastelevat. Varsinkin sellaiset jotka ovat tottuneet, että jalkojen alla on tukevaa hiekkaa.
Asiassa on muitakin valoisaa puolia. En saa sitä valjakkoa, mutta sitten jää aikaa sen yhden tai kahden vahtikoiran huolelliselle kasvattamiselle. Ja on enemmään aikaa lukea kirjoja.
Pointti on siinä, että miksi sinä et ole vielä tehnyt omaa surutyötäsi Korppi. Luuletko olevasi parempi rakastaja Talvelle kuin minä.
Noh ehkä sinä olet. Asiatodisteeksi lisätään se, että sinä kaipaat häntä enemmän. Myönnetään.
Iltaa Allaspalo ja kiitoksia kommentistasi. Et tiedäkään, miten ilahduttavaa oli taas lukea tällaista hieman tajunnanvirtaista, mutta paikoitellen aforistista tekstiä.
Nyt ollaan menossa lauhojen talvien suuntaan. Liukuhihnalta putoaa vuosia jolloin talvi kestääkin puolitoista kuukautta. Ei paljon lohduta, että"Vuonnatuhatyhdeksänsataakaksitaa neljäkymmentäseitsemän oli niin lämpöisää että palokärjet muuttuivat papukaijoiksi ja Saimaan norpat manaateiksi."
Sanos muuta, mä haluan sitä lunta nyt ja heti! Ei sitä yksi taikka kaksi leudompaa talvea ole onnettomuus, mutta perhana kun joka toinen alkaa olla sllainen.
Rakastin talvea. Kunnon talvea! Jopa hiihtoa. Itseasiassa erityisesti hiihtoa! Umpihanki hiihtoa tolkuttoman pitkillä suksilla. Koko päivä valkeassa metsässä kun repussa on leipää ja termarikaakaota. Haaveilin rekikoiravaljakosta.
Hiihto on kyllä poikaa. Mieleen muistuvat helmikuun aurinkoiset päivät läheisen järven jäällä, mukana eväitä ja edellä mainittua termarikaakaota.
Pointti on siinä, että miksi sinä et ole vielä tehnyt omaa surutyötäsi Korppi. Luuletko olevasi parempi rakastaja Talvelle kuin minä.
Ottaen huomioon, että olen syntynyt heinäkuussa ja rakastan kesää yli kaiken, suon tittelin kyllä sinulle. Talvi on kuitenkin heti kesän jälkeen suosikkini ja nimenomaan lumisen valkea pakkastalvi.
Itse tykkään lumesta. Se on kaunista ja antaa lisävaloa pimeään vuodenaikaan. Siitä voi rakentaa tai veistää kaikkea hienoa.
Kylmyydestä olen kahta mieltä: se on kamalaa jos se liikkuu naamalle. Mutta jos ulkona ei tuule, niin kovakin pakkanen on itseasiassa suorastaan ihanaa. On niin mukava kävellä pakkasessa kirkkaana ja tuulettomana päivänä.
Talvesta on kuitenkin paljon haittaa. On pakko laittaa paljon vaatetta päälle, autonomistajalla on aina hankalaa, liukkaalla on huono kävellä, suurin osa päivästä on pimeää, yleisesti tekemistä on vähemmän eikä parvekkeella tarkene istuskella. Ja etenkin lumeton talvi on todella kurja, kun kaikki on vain kuollutta ja mustaa.
Toisin sanoen, talvi ei ole oikein minun vuodenaikani eikä syksykään. Olen ihan ehdottomasti kesäihminen ja minäkin rakastan ihanaa kesää ylitse kaiken. Kesällä on lämmintä ja mukavaa, voi puuhailla pihalla ja nauttia valoisista öistä. Kevät tulee hyvänä kakkosena, kun luonto virkoaa eloon, aurinko alkaa lämmittää ja värit ilmestyvät esiin. Huhtikuussa alkaa talven jälkien siivouspuuhat ja toukokuu onkin jo selkeä kesän alkamisen ennakkovaroitus.
Minäkin muuten olen syntynyt heinäkuussa. Pidetäänkö yhteiskekkerit?
Oottellehan vaan nyt luulen että kohta on taas talvia, kun blogistiki kärvistelee sisällä ja toivoo, ettäkun tulisi kevät ja loppus nää 30 asteen pakkaset :)
-jpt-
Päivää kommentoijille.
Itse tykkään lumesta. Se on kaunista ja antaa lisävaloa pimeään vuodenaikaan. Siitä voi rakentaa tai veistää kaikkea hienoa.
Kylmyydestä olen kahta mieltä: se on kamalaa jos se liikkuu naamalle. Mutta jos ulkona ei tuule, niin kovakin pakkanen on itseasiassa suorastaan ihanaa. On niin mukava kävellä pakkasessa kirkkaana ja tuulettomana päivänä.
Tähän on hyvin tiivistetty, mitä itsekin ajattelen. Toisaalta sanoisin itseäni talvi-ihmiseksi, pidän siitä varsin paljon. Kesä on ykkönen, mutta ei talvi tule paljoa sen jäljessä.
Minäkin muuten olen syntynyt heinäkuussa. Pidetäänkö yhteiskekkerit?
Haha, ainakin henkiset selliaset!
jpt: paukkupakkaset ovat vähän kuin kovat helteet. Mukavaa, kunhan ei kestä tolkuttoman kauan. Liika on liikaa.
Joo, liika on liikaa. Sen muistan kun 2018 "käristyskupolin" aikaan koetin nukkua olohuoneen sohvalla parvekkeen ovi vieressä apposen auki, kun makuuhuone oli liian kuuma. Ja tukalaa oli olohuoneessakin. Vaikka olen aina ollut sitä mieltä ettei lämpimiä päiviä ole liikaa, niin silloin jopa minun oli pakko myöntää, että rajansa kaikella. Jos kaikista ihmisistä minä, kesäintoilija, alan olla sitä mieltä että nyt riittää, niin huh huh. Toisaalta Japanissa olen kokenut kovempiakin lämpötiloja, eikä se siellä haittaa koska kaikilla on ilmastointikone.
Nukkuminen oli tosiaan hankalaa, ihan viime kesänäkin. Välillä sitä jätti parvekkeen oven auki, että asunnon lämpötilan sai putoamaan alle kahdenkymmenen. Sitten päivällä taas uuniin.
Helteissä on sekin, että ne sumetavat ajattelua. Ei oikein jaksa keskittyä tai tehdä mitään, ilmankos viettävät siestaa lämpimämmissä maissa. Talvella taas pysyvät aivot virkeinä, varsinkin jos käy ulkona. Sitä on kuin uusi ihminen takaisin sisään astuessa.
Lähetä kommentti