Lovecraftin Hulluuden vuorilla on niitä romaaneja joista haluaisin ehdottomasti nähdä ison rahan elokuvasovituksen. On niin kertakaikkisen kuumottavaa menoa.
Pelkoa kuitenkin aiheuttaisi se, että kirjassa hyvin toimivat kerronnalliset ratkaisut eivät juuri koskaan toimi audiovisuaalisessa muodossa (tiedoksi niille jotka haukkuvat elokuvaadaptaatioita tiettyjen kohtausten ja hahmojen sisäisten myllerrysten poisjättämisestä).
Lovecraft käytti hyvin paljon kertojahahmon päänsisäistä monologia välittääkseen lukijalle valtavan määrän tietoa, joka oli olennaista tunnelman välittymisessä. Jos samaa harrastaa elokuvassa, se muuttuu nopeasti korniksi.
Elokuva on Guillermo Del Toron unelmaprojekti ja viime vuosikymmenen alussa se oli jo tuotannossa, mutta viime hetkellä rahoittajilla meni pupu pöksyyn. Sitä suurempi sääli, sillä jos joku tuon tunnelman pystyy sujuvasti valkokankaalle siiträmään, niin se olisi GDT.
Hulluuden vuorilla on tarina, jota en ole vielä edes lukenut. Olen lukenut novellisuomennoksia ja kokoelmat ovat yhä kesken.
Lovecraftin tarinat eivät selaisenaan oikein istu filmattavaksi ja vaatisivat hyvin ohjaajalta vahvaa visiota. Parhaimmat Lovecraft-elokuvat ovatkin siis niitä, joissa hänen ideansa ovat olleet inspiraationa aivan uusille tarinoille; Alien, In the Mouth of Madness, From Beyond ja Prince of Darkness. Tuoreemmista esimerkeistä käyvät The Void (2016) sekä Oculus (2013).
Jos joku ohjaaja tahtoisi todellisen haasteen, niin tässä olisi: Celephais ja Tuntematon Kadath. Ensin mainittu olisi prologi Kadath-elokuvalle, joka ei voisi olla vähempää kuin kolmituntinen, massiivisen huuruinen fantasiaseikkailu vailla logiikkaa ja rakennetta.
Samaa mieltä vanhan Howardin tarinoiden vaikeudesta siirtää visuaaliseen muotoon, vaikka toki hirviönmuotoista silmäkarkkia luonnollisesti piisaa.
Tuohon luetteloon Lovecraftin maailmaan sopivista, mutta ei siihan suoraan liittyvistä elokuvista lisäisin vielä kauhurainan Event Horizon vuodelta 1997. Toisenpuoleisten kauhujen kaappaama kokeellinen avaruusalus istuu sekä Lovecraftin kuvastoon että maailmankäsitykseen (maailmassa on ihmistä paljon mahtavampia voimia, jotka suhtautuvat meihin parhaimmillaankin välinpitämättömästi) kuin nenä päähän.
Kaupan päälle voi vielä spekuloida, että Event Horizon olisi tahaton fanfic-elokuva ihmiskunnan ensikosketuksesta Warhammer40k- maailman warpiin kaikkinen helvetillisine seurauksineen. Aluksen hahmokin on kuin suoraan keisarilliselta fregatilta!
5 kommenttia:
Lovecraftin Hulluuden vuorilla on niitä romaaneja joista haluaisin ehdottomasti nähdä ison rahan elokuvasovituksen. On niin kertakaikkisen kuumottavaa menoa.
Pelkoa kuitenkin aiheuttaisi se, että kirjassa hyvin toimivat kerronnalliset ratkaisut eivät juuri koskaan toimi audiovisuaalisessa muodossa (tiedoksi niille jotka haukkuvat elokuvaadaptaatioita tiettyjen kohtausten ja hahmojen sisäisten myllerrysten poisjättämisestä).
Lovecraft käytti hyvin paljon kertojahahmon päänsisäistä monologia välittääkseen lukijalle valtavan määrän tietoa, joka oli olennaista tunnelman välittymisessä. Jos samaa harrastaa elokuvassa, se muuttuu nopeasti korniksi.
Elokuva on Guillermo Del Toron unelmaprojekti ja viime vuosikymmenen alussa se oli jo tuotannossa, mutta viime hetkellä rahoittajilla meni pupu pöksyyn. Sitä suurempi sääli, sillä jos joku tuon tunnelman pystyy sujuvasti valkokankaalle siiträmään, niin se olisi GDT.
Iltaa Juho.
Hulluuden vuorilla on tarina, jota en ole vielä edes lukenut. Olen lukenut novellisuomennoksia ja kokoelmat ovat yhä kesken.
Lovecraftin tarinat eivät selaisenaan oikein istu filmattavaksi ja vaatisivat hyvin ohjaajalta vahvaa visiota. Parhaimmat Lovecraft-elokuvat ovatkin siis niitä, joissa hänen ideansa ovat olleet inspiraationa aivan uusille tarinoille; Alien, In the Mouth of Madness, From Beyond ja Prince of Darkness. Tuoreemmista esimerkeistä käyvät The Void (2016) sekä Oculus (2013).
Jos joku ohjaaja tahtoisi todellisen haasteen, niin tässä olisi: Celephais ja Tuntematon Kadath. Ensin mainittu olisi prologi Kadath-elokuvalle, joka ei voisi olla vähempää kuin kolmituntinen, massiivisen huuruinen fantasiaseikkailu vailla logiikkaa ja rakennetta.
Samaa mieltä vanhan Howardin tarinoiden vaikeudesta siirtää visuaaliseen muotoon, vaikka toki hirviönmuotoista silmäkarkkia luonnollisesti piisaa.
Tuohon luetteloon Lovecraftin maailmaan sopivista, mutta ei siihan suoraan liittyvistä elokuvista lisäisin vielä kauhurainan Event Horizon vuodelta 1997. Toisenpuoleisten kauhujen kaappaama kokeellinen avaruusalus istuu sekä Lovecraftin kuvastoon että maailmankäsitykseen (maailmassa on ihmistä paljon mahtavampia voimia, jotka suhtautuvat meihin parhaimmillaankin välinpitämättömästi) kuin nenä päähän.
Kaupan päälle voi vielä spekuloida, että Event Horizon olisi tahaton fanfic-elokuva ihmiskunnan ensikosketuksesta Warhammer40k- maailman warpiin kaikkinen helvetillisine seurauksineen. Aluksen hahmokin on kuin suoraan keisarilliselta fregatilta!
Ehtoota Apoliteia.
Event Horizon on kova leffa. Epätasapainoien ja hullu, mikä osaltaan lisää sen viehätystä. Here I come motherfuckers!
Lähetä kommentti