On se aikoinaan onnistunut ainakin keskiajan Euroopassa:
lääninherrat jakoivat läänitystensä osia alaisilleen ritareille palkaksi heidän palveluksestaan. Eipä aikaakaan, kun nämä alivasallit alkoivat solmia alivasallisuhteita muidenkin lääninherrojen kanssa.
Jostain syystä nämä alkuperäiset lääninherrat eivät voineet sanoa vasallisopimuksiaan irti, vaan olivat pakotettuja vain vaatimaan alivasalleiltaan ensisijaista alivasallisuhdetta termillä "liege".
Eipä mennyt kauaakaan, eli vain 1300-luvun alkuun, kun liege-alivasallit alkoivat solmia muidenkin lääninherrojen kanssa liege-sopimuksia.
Sitä en sitten tiedä, kuka palveli ketäkin missäkin poliittis-sotilaallisessa yhteentörmäyksessä, tai kiinnostiko lopulta ketään:
feodaalirettelöitä riitti niin paljon kuin jaksoi rettelöidä, ja suurin osa asevoimasta oli värvätty palkkasotureina. Palkka sinne tai tänne, kunhan palvelevat.
2 kommenttia:
On se aikoinaan onnistunut ainakin keskiajan Euroopassa:
lääninherrat jakoivat läänitystensä osia alaisilleen ritareille palkaksi heidän palveluksestaan. Eipä aikaakaan, kun nämä alivasallit alkoivat solmia alivasallisuhteita muidenkin lääninherrojen kanssa.
Jostain syystä nämä alkuperäiset lääninherrat eivät voineet sanoa vasallisopimuksiaan irti, vaan olivat pakotettuja vain vaatimaan alivasalleiltaan ensisijaista alivasallisuhdetta termillä "liege".
Eipä mennyt kauaakaan, eli vain 1300-luvun alkuun, kun liege-alivasallit alkoivat solmia muidenkin lääninherrojen kanssa liege-sopimuksia.
Sitä en sitten tiedä, kuka palveli ketäkin missäkin poliittis-sotilaallisessa yhteentörmäyksessä, tai kiinnostiko lopulta ketään:
feodaalirettelöitä riitti niin paljon kuin jaksoi rettelöidä, ja suurin osa asevoimasta oli värvätty palkkasotureina.
Palkka sinne tai tänne, kunhan palvelevat.
Ehtoota Qroquius.
Keskiajan politiikka ja lojaliteettiristiriidat, tuo erottamaton duo.
Lähetä kommentti