Kappaleen "Kuolema tekee taiteilijan" alkuperä oli, kuten kaikki luonnollisesti tietävät toki siinä, että nuori Holopainen runoili ja sävelsi luomistuskissaan lyriikan melodioineen:
Kuolema tekaisee aiheesta laulun Tai vaikkapa taulun se loistoonsa saa Kuolema tekaisee taiteilijan Taiteen taitajan!
Sitten hän katsoi hengentuotettaan ajatellen, että tuljpa tuas yks perkelleen tuherrus! Voe Tarja rakas, miksen mie pysty kaekilla sanataeteilijan kyvvyilläin ilimasemmoon ihteeni ja miun tunteitaen nii, jotta siekii huomaesit?!
Kappale lensi roskakoriin. Seuraavana päivänä nuori Holopainen muisti sen paremmalla mielellä ja pelasti sen ajatellen, että melodia oli oikeastaan ihan hyvä, se päätyköön Keskeneräisten Nuottien Hyllyyn. Mutta lyriikka...
No, ei nimikään niin huono ole...ehkä siitäkin voisi jotain...
Myöhemmin käydessään läpi Keskeneräisten Nuottien Hyllyä hän kohtasi tutut nuotit ja häpeän puna korvensi korvia niin maan korvetisti hänen muistaessaan kappaleen nimeä myöten. Mutta nuotit olivat..kyllä vain!
Niin ne päätyivät kappaleen "Sleeping Sun" kertosäkeeksi. Eikä nuori Holopainen olisi ollut Nero, ellei olisi keksinyt hyötykäyttöä jopa idioottimaisen lyriikankin osalle!
Sikäli kuin Tumpin joskus hassut lyriikat kiinnostavat, niin kannattaa katsastaa Elvenpath:
The moon witch took me to a ride on a broomstick Introduced me to her old friend Home Gnome Told me to keep the sauna warm for him At the grove I met the rest, the folk of my fantasies Bilbo, Sparhawk, goblins and pixies Snowman, Willow, trolls and the seven dwarfs The path goes forever on
4 kommenttia:
Kappaleen "Kuolema tekee taiteilijan" alkuperä oli, kuten kaikki luonnollisesti tietävät toki siinä, että nuori Holopainen runoili ja sävelsi luomistuskissaan lyriikan melodioineen:
Kuolema tekaisee aiheesta laulun
Tai vaikkapa taulun se loistoonsa saa
Kuolema tekaisee taiteilijan
Taiteen taitajan!
Sitten hän katsoi hengentuotettaan ajatellen, että tuljpa tuas yks perkelleen tuherrus! Voe Tarja rakas, miksen mie pysty kaekilla sanataeteilijan kyvvyilläin ilimasemmoon ihteeni ja miun tunteitaen nii, jotta siekii huomaesit?!
Kappale lensi roskakoriin. Seuraavana päivänä nuori Holopainen muisti sen paremmalla mielellä ja pelasti sen ajatellen, että melodia oli oikeastaan ihan hyvä, se päätyköön Keskeneräisten Nuottien Hyllyyn. Mutta lyriikka...
No, ei nimikään niin huono ole...ehkä siitäkin voisi jotain...
Myöhemmin käydessään läpi Keskeneräisten Nuottien Hyllyä hän kohtasi tutut nuotit ja häpeän puna korvensi korvia niin maan korvetisti hänen muistaessaan kappaleen nimeä myöten. Mutta nuotit olivat..kyllä vain!
Niin ne päätyivät kappaleen "Sleeping Sun" kertosäkeeksi. Eikä nuori Holopainen olisi ollut Nero, ellei olisi keksinyt hyötykäyttöä jopa idioottimaisen lyriikankin osalle!
Sikäli kuin Tumpin joskus hassut lyriikat kiinnostavat, niin kannattaa katsastaa Elvenpath:
The moon witch took me to a ride on a broomstick
Introduced me to her old friend Home Gnome
Told me to keep the sauna warm for him
At the grove I met the rest, the folk of my fantasies
Bilbo, Sparhawk, goblins and pixies
Snowman, Willow, trolls and the seven dwarfs
The path goes forever on
Tuttu biisi.
Oukkei.
Lähetä kommentti