Kyborgeja, salaliittoja sekä yliluonnollinen kolmiodraama: miltä näyttäisi yö neonvalojen scifikaupungissa? Vaikea kuvailla, mutta ainakin tiedän miltä se kuulostaisi.
Ottakaa saman tien koko albumi kuunteluun, mutta tehkää se sopivalla hartaudella; aarteita ei löydä joka päivä.
5 kommenttia:
Pingas Korppi.
Lupasin arvostelun levystä viikonlopun aikana. Odottavan aika on varmasti ollut pitkä koska kyse on meitsin kommentista.
Kuuntelin levyn perjantai aamuna, mutta on ollut kiireinen viikonloppu töiden suhteen, eikä ole ehtinyt kirjoittaa rapsaa. Välillä on pitänyt myös olla vähän joronjäljillä mm. yhdessä välissä piti ottaa vähän ravia keskellä yötä pihojen läpi, kun kaverilta meni kiljukaupat vähän pieleen, on pitänyt metsästää yhtä pöllitty hattua ja sitten marssittiin kaverien kanssa kulmakunnan läpi unkarilaisten tanssin tahdissa. Ehdottomasti pitää myös mainita, että baarissa eräs irstas kuuskymppinen homosetä totesi allekirjoittaneelle ihan puskista että "sun persees on oikee kruununjalokivi johon mää haluun upottaa mun kovan porakoneen"
- - - No nih, pitäsköhän näin hetero poikana ottaa osaa metoo-kamppaniaan vai olla imarreltu?
Eli kiirettä on pitänyt, mutta nyt itse aiheeseen.
Lyhyesti: 5/5.
New retro wave ei petä taaskaan.
Kyborgeja, neovaloja ja arskoja.
Varsinkin tosi hyvää MD matskuu. Mielikuvitus lähtee hyvin lentämään. Vähän turhankin hyvin. Toi tempas niin hyvin mukaansa että meinas mennä koko suursiivous pelkäksi fiilistelyksi Midnightin tahdissa.
Kahden ensimmäisen kappaleen aikana sain vision, että näin Tosietsivän Rust Cohlen täytyy nähdä maailma sarjan tapahtumien jälkeen. Tai siis Rust on sarjan aikana niin sekaisin, että hänestä tuskin koskaan tulee ihan tasapainoista normikansalaista, mutta veikkaan että hän oppii koomassa saadun kuolemanrajakokemuksen jälkeen elämään synkkien metafyysisten visioidensa kanssa ja ottamaan lunkisti. Voin kuvitella, että joskus ensimmäisen tuotanto kauden jälkeen kun Rust jatkaa tutkimuksiaan ja sitten joku kerta siinä Rust vetää öisellä kadulla, naama peruslukemilla sätkää, jalkojen juuressa on joku tapetty prostituoita ja Rust tuumi pokkana "We do this again. And again. And this poor girl shall die again and again. But it's OK, because beneath all this darkness there is another darkness. Deeper. Warmer. " Ja taustalla soi Shadows tai Crystalline. (Ja Marty on siinä vieressä että "what the fuck now Rust?")
Eli hyvää settiä tykitit.
Erikoismainintana että Nocturnosta tuli mieleen Secret of NIFMH:n Suuri pöllö tai joku pöllönaamarinen kyborgi öisellä kadulla. Tai sitten tohtori Blinky,
joka on mennyt berserkkiin ja kyttää asekädestä puskassa kommareita (Tuon sarjan yhdessä jaksossa muuten oli kommunisti muurahaisia. Ne järjestivät rauhanmarssin saaren ainoan karkkikaupan edessä. Kommarimurkkujen mielestä karkkikauppiaan olisi pitänyt antaa saarelaisille karkkinsa ilmaiseksi jotta ihmiset olisivat liian kiireisiä syömään namua, eivätkä ehtisi sotia. {Hyvä yleiskatsaus salonkisosialistien logiikkaan näin sivumennen sanoen -varsinkin kun sarjan saari ei edes ollut sodassa}).
Ehtoota.
Eli kiirettä on pitänyt, mutta nyt itse aiheeseen.
Kiirettä on todella pitänyt, kuulostaa miltei veijariromaanin meiningiltä. Itsekin pitäisi irroitella vastaavasti vähän useammin.
Varsinkin tosi hyvää MD matskuu. Mielikuvitus lähtee hyvin lentämään. Vähän turhankin hyvin. Toi tempas niin hyvin mukaansa että meinas mennä koko suursiivous pelkäksi fiilistelyksi Midnightin tahdissa.
Juuri näin, tämä sopii täydellisesti fantasioinnin katalysaattoriksi. Voi antaa mielikuvituksen mennä ja katsoa, josko sieltä saisi kiinni ideoita vaikkapa tarinaan.
Kun nyt mainitsit Rustin, niin tämä soundtrack todella sopisi hänen profiiliinsa. Nocturnal vie noir-henkiseen neonkaupunkiin, johon melankolinen hahmomme sulautuisi aurinkolasipäiseksi yksityisetsiväksi.
Kenties Rust muutti New Yorkiin tai Miamiin. Ja koska hän on muuttunut mies, uskaltaa hän jopa toivoa asioita. Työpäiviensä ohessa hän ajaa saman asunnon ohitse päivä toisenaa jälkeen, katsoen samaa naista ikkunassa. Nainen on lapseton, mutta naimisissa. Yrittäisikö sitä vielä kerran, tekisikö sovinnon ihmiskunnan kanssa. Uusi lapsi? Ei, mahdotonta. Elämä satuttaa liikaa, se pettää aina.
Mutta nainen ei jätä Rustia rauhaan, hän stalkkaa tätä sosiaalisessa mediassa ja tutkii taustoja. Nainen on sekaantunut johonkin, mutta Rust ei saa aivan kiinni että mistä. Asiaan liittyy jotain suurempaa. Se vaihe on kuitenkin mennyt elämästä, naiset ollutta ja mennyttä. Hänen elämänsä ei ole minun, hänen kohtalonsa vieras.
Kunnes eräänä päivänä se kohtalo kolkuttaa etsivätoimiston ovelle...
Elämä satuttaa aina, mutta...if you ask me the light's winning.
Erikoismainintana että Nocturnosta tuli mieleen Secret of NIFMH:n Suuri pöllö tai joku pöllönaamarinen kyborgi öisellä kadulla. Tai sitten tohtori Blinky
Pitääkin muistuttaa itseä, että jos kaipaan omituisia sarjoja tai mitä tahansa outoa, tiedän ketä konsultoida.
Ei onnistu jos pyydät suoraan jotain outoa, koska ne jutut joita mä katon voivat olla monelle muulle outoja, mutta minulle ihan normaaleja ja vice versal.
;)
Voihan asian noinkin nähdä, kaikki on suhteellista!
Lähetä kommentti