Se elää ja voi hyvin. Todisteena tästä esittelen kenties taidoikkaimman mashup-videon, minkä tiedän. Kun näin tämän pari vuotta sitten ensi kertaa, poimin alaleukani lattialta. Arvon naiset ja herrat:
Hell's Club
Teoksessa on yhdistetty monien elokuvien baarikohtauksia yhdeksi, sulavaksi videoksi. Editointi on tasolla, joka on amatöörin työksi upeaa. Video ei ole vain poskettoman hauska vaan myös kaunis ja lopussa jopa liikuttava. Toisiinsa liittymättömistä pätkistä on koostettu oma tarinansa, joka teoksen oudossa maailmassa toimii johdonmukaisesti.
Minuun on myös aina vedonnut konsepti paikasta, jonne fiktiohahmot kerääntyvät viettämään aikaansa. Tai kokonainen ulottuvuus, jossa taiteilijoiden mielikuvitusten tuotokset elävät rinta rinnan. Ajatus elähdyttää, ja unissani tuollaiset paikat ovat tulleet todeksi päästessäni tapaamaan tarinoiden hahmoja.
2 kommenttia:
Helvetinklubissahan oli ihan messevät bailut, kunnes Arskan piti tulla sinne kylvämään lyijyä. Mutta tämä ei sitten ollutkaan mikään Bataclan tai Pulse: täällä oli aseistautuneita yksityishenkilöitä, jotka olivat kyvykkäitä ja halukkaita vastaamaan tuleen, pelastaen näin klubillisen sivullisia.
Moral of the story by Robert A. Heinlein:
An armed society is a polite society. An armed citizenry, willing to fight, is the foundation of civil freedom.
Iltaa Qroquius.
Arska on vähän tylsä kaveri, kun pitää bailut pilata. Al Pacino halusi vain rentoutua, ja yritettiin vaan päähän ampua. Vaarallinen klubi, mutta oma turvamies ja siviilirohkeus tosiaan olivat poikaa.
Lähetä kommentti