Floridan Pantterit

(Kokaiini)Pölyn vähän laskeuduttua voisi sanoa sanasen NHL-kauden päätöksestä. Suomalaisittain pamahti jytky, kun kerralla saatiin neljä uutta mestaria: Alexander Barkov nosti kannua ensi kertaa suomalaisen kapteenin roolissa ja lisäksi avainrooleissa pelasivat Anton Lundell, Eetu Luostarinen ja Niko Mikkola. Valmennustiimiin toi sinivalkoista väriä Tuomo Ruutu, joka vasta nyt vuosia pelaajauransa jälkeen pääsi tuulettamaan Stanley Cupia.

Vaikka olenkin näin Colorado Avalanchen fani (kautensa päättyi harmittavasti pudotuspelien toiselle kierrokselle), niin olen aina pitänyt Florida Panthersista. Logo, varsinkin se originaali, on hieno ja väriteema myös. Barkov on edustanut tiimiä jo vuosikymmenen ja nykyiseen suuruuteensa häntä mentoroi itse Jaromir Jagr. Ja sitten on tuo Floridan osavaltio, josta itselleni on olemassa vain SynthWaven värittämä myyttinen visio palmuineen ja neonsävyineen, eli mistäpä ei tässä paketissa voisi olla pitämättä?

Reitti mestaruuteen oli kuitenkin suomalaiskansallisesti perinteinen Via Dolorosa. Viime vuonna Pantterit taistelivat ihmeen kaupalla tiensä finaaleihin vain hävitäkseen katkerasti Vegasille. Eikö ollutkin juuri niin, että kaikista konferenssifinaalien joukkueista kolme neljästä oli suomalaisilla vahvistettuja, mutta mestaruuden vei se ainoa ei-suomalainen joukkue. Tämä vuonna asetelma oli identtinen, mutta Floridan karatessa finaalisarjassa 3-0 -johtoon tuntui, että homma olisi helposti taputeltu. Vaan ähäkutti, sillä Connor McDavidin vedossa Edmonton Oilers kiilasi rinnalle ja näytti että Barkov saisi kipparoida joukkueensa historialliseen sulamiseen; viimeksi on finaalissa tultu kolmen tappion takaa voittoon vuonna 1942. Kehonkieli pelaajilla oli hävityn kutosmatsin jälkeen paljonpuhuva ja alkuun maagisella otteella Floridan maalilla torjunut Sergei Bobrovski vuosikin nyt kuin seula. Kaikki tähdet olivat väärässä asennossa Pantterien kannalta. Mutta! Ketäpä tähdet kiinnostaisi, kun katit kokosivat rivinsä ja kiekkoilivat Oilersin sammuksiin. Oli hyvä idea herätä aamuyöstä katsomaan ottelun ratkaisuhetkiä, sillä selväksi tuli se että tämän hetken kiistattomasti paras pelaaja McDavid on sittenkin kuolevainen; maitohapot painoivat kaverin kintuissa sen verran, ettei meinannut viime minuuteilla ottaa luistin lainkaan alle. 2-1 johtoasemassa sekunnit kuluivat loppuun ja eteläisten kissapetojen juhlat saattoivat alkaa.

Ensimmäinen näkemäni NHL-finaalisarjan seiskapeli ja kyllä teki niin hyvää. On hienoa, että joukkue joka vuosien ajan oli käytännössä liigan vitsi, on vain parin viime vuoden aikana kääntänyt kurssinsa täysin. Asian auttoi alkuun pätevä manageri, joka täsmällisillä pelaajahankinnoilla sekä osaavan valmentajan palkkauksella on saanut kasattua mestaruusjoukkueen vuosimallia 2024. Kiintoisa seikka muuten, että viidessä edellisessä finaalisarjassa on pelannut joukkue Floridasta ja samaiseen osavaltioon on mennyt mestaruus kolme kertaa viidestä. Florida, jääkiekon suurvalta?

Täältä tähän: