Suomi voitti jääkiekossa olympiakultaa sekä maailmanmestaruuden, ja suosikkijoukkueeni NHL:ssä Stanley Cupin. Niin satumaisen hieno kombo, etten taida tätä elämäni aikana toista kertaa todistaa. Suomalaisittain saatiin sormukset kahdelle uudelle pelaajalle neljän vuoden tauon jälkeen, Colorado Avalanchen ydinryhmään kuuluva Mikko Rantanen ja siirtotakarajalla hankittu Artturi Lehkonen olivat molemmat avainasemassa; viimeksi mainittu lähetti joukkueensa jatkoajalla finaaleihin ja iski myös mestaruuden ratkaisseen voittomaalin.
Tampa Baylla on kenties palkkakattoajan kovin joukkue kahden peräkkäisen mestaruuden kera, mutta oli jonkun jo aikakin pistää stoppi orastavalle dynastialle. Hyvää yötä siis Floridaan, katsotaan ensi vuonna uudestaan. Colorado taasen on managerinsa ja entisen kapteeninsa Joe Sakicin johdolla kääntänyt kelkkansa liigan huonoimmasta joukkueesta vuonna 2017 mestariksi vuosimallia 2022. Hienoa on ollut varsin uutena fanina seurata nousua pohjalta huipulle, ja aiempien playoff-keväiden pettymykset on tätä myöten kerralla kuitattu.
Avs kohtaa jo tulevalla kaudella haasteita useiden UFA-pelaajien myötä, mutta tällä hetkellä ei moisia viitsi juuri ajatella. Kannu on nostettu ilmaan ja hetki jää muistoihini ikiajoiksi.
2 kommenttia:
Kiekkovuosi olisi saanut loisteliaan loppusilauksen, kun örkit olisi potkittu pois NHL:stäkin.
Ehtoota.
Olisi kyllä kiintoisa tilanne, jos näin jyrkkään ratkaisuun olisi päädytty. Löytyyhän ryssien änärikööristä näitä Putin-faneja, Ovetshkin ja Malkin näin näkyvimpinä esimerkkeinä. Mutta enpä tiedä, löytynee sieltäkin yhtä sun toista mielipidettä tästä erikoisoperaatiosta. Tärkeintä oli kuitenkin, että maajoukkue jätettiin rannalle.
Lähetä kommentti