tiistai 23. marraskuuta 2021

Taikatalvi

Lapsistain rakkain tää näyttämö on 
Mis kuutamo kujillaan kulkee 
Taipunut havu, kesä hoivassa sen 
Valkomeren niin aavan 
Joka aavekuun siivin 
Saapuu mut kotiin noutamaan 

Päällä talvisen maan hetki kuin ikuisuus 
Mi pienen kissan jaloin luokseni hiipii 
Tääl tarinain lähteellä asua saan mis 
Viulu valtavan kaihon 
Ikisäveltään maalaa 
Laulullaan herättää maan


Tämän julkaisusta onkin jo kymmenen vuotta aikaa. Imaginaerum oli viimeinen Nightwish-levy, jota odotin innolla ja joka lunasti lupauksensa. Kokonaisuus, joka toimii alusta loppuun. Ei ole sittemmin Tuomas Holopaisen luova tuli palanut entiseen malliinsa.

6 kommenttia:

Qroquius Kad kirjoitti...

Kaunis kappale, mutta minkä helvetin takia kaikista mahdollisista sen piti laulaa Marco?

Hän selvästikin yritti laulaa sen mahdollisimman pehmeästi, mutta koska hänen äänivaransa eivät taivu sihen suuntaan, on lopputulos vastenmielisen tahmainen.
Erityisesti tuo "kissssan" oikein nostaa iljetyksen väreet.

Lauri Stark kirjoitti...

Päivää.

Oon kyllä ihan eri mieltä. Livenäkin tää toimi hyvin, kun Marco lauloi kiikkustuolissa istuen ja näkyen vain varjona lavan eteen vedetyllä verholla.

Qroquius Kad kirjoitti...

Siinä tapauksessa kuulet tuon Marcon suorituksen erilaisena kuin minä tai sitten asia on toisinpäin.

Lauri Stark kirjoitti...

Niin se menee. Tiedän tyypin, joka ei voi sietää saksofonin sointia, vaikka itse pidän sitä satumaisen kaunisäänisenä soittimena.

Qroquius Kad kirjoitti...

Saksomafoni on skaalakas soitin:
sitä voi soittaa yhtä lailla rrrienaavan rrräähkeästi kuin sydäntä kusertavan tuskan tulkkina.

Skaalaa ja tunnetta on tässäkin tulkinnassa ilman saksomafooniakin:

https://www.youtube.com/watch?v=h0baR5zIcuk

Lauri Stark kirjoitti...

Noice!