Viime vuonna jäi yksi vuodenaika välistä, jatkuva sade ja harmaus olivat kuin loputonta marraskuuta. Moinen kävi mielenterveyden päälle, ei pohjan poikaa ole tehty semmoista varten. Nyt on ollut toisin, on reippaasti lunta ja pakkasta, on sanalla sanoen talvi. Paistaa helmikuun aurinko ja voin vaeltaa sinivalkoisessa maisemassa. Muistan jälleen, miksi talvi on heti kesän jälkeen paras vuodenaika. Mieliala nousee kohisten:
6 kommenttia:
Talvi tosta maaliskuusta on hyvää, kun tietää että kevät alkaa ja sitten kesä, syksyki menee ..
-jpt-
Noh noh, talvi on kokonaisuudessaan hyvä kunhan vain lunta ja pakkasta riittää.
Itse pidän erityisesti helmikuusta, nyt vuoden pimein aika (marras-, joulu- ja tammikuu) on taas kerran takana päin. Talvi kuitenkin jatkuu, ja kun päivänäköä alkaa jo riittää, niin kevättalvi on mitä otollisinta aikaa kaikenlaisille ulkoilma-aktiviteeteille, kuten vaikkapa talvikalastukselle ja hiihtämiselle. Tämä aika on tosiaan sitä parempaa talvea. Ja sattumoisin ensi sunnuntaina on myös Kynttilänpäivä, jota on vanhastaan vietetty myös vuoden pimeimmän ajan päättymisen kunniaksi. Valon symbolihan se, kynttiläkin.
-J.Edgar-
Joo, se on hyvin sanottu.
Syksyissä on parhaita ne tuulettomat, ehkä aurinkoiset kuulaat päivät kun lehdet pikkuhiljaa tippuilevat tai ovat jos tippuneet maahan, ..
-jpt-
Jokseenkin. Tykkään kyllä sadepäivistä ja myrskyistäkin, mutta ongelmana on niiden pitkittyminen ja käyminen mielelle raskaiksi. Siksi auringon pilkahdukset ja tyynet päivät ovat virkistäviä poikkeuksia.
Lähetä kommentti