Aku:"Binah! Minä vien Pikku PÄÄN takaisin Monarkisteille!"
Luurankolapset:"Etpä vie!"
Pikkupikku-PÄÄ Hä-Hä-Hä-Hä-Hä-Hääää!
Rightback at you!"
Ah kultainen lapsuus ja paras tunnari sunnuntai iltojen. Pikku PÄÄTÄ jakso odottaa koko viikon. Vaikka jälkeen päin ajatellen oli se aika myötähäpeäistä hökellystä koko sarja. Viimeinen muisto ajoilta jolloin piirrettyjä tehtiin Sykerö-tyyliin kovissa huumeissa.
Semmoista kieltä ei nykyään sallittais kuin jossain South Parkissa. Vieläki hymyilyttää miten ne antoi vihertävän mummon ärähtää "VI#TU" siinä laavakenttä-jaksossa :)
Häpäti on metafora, kuinka tää meidän sieluton kulutusyhteiskunta perseraiskaa ihmisistä sieluttomia surullisenmiehen pellehahmoja kasvottomien kulttuurinsa pettäneiden massojen teevee-ateriaksi! Huppupäinen gansteri on Häpätin demoni ja suojelusenkeli samassa paketissa. Crowleyperkele! Hän auttaa Häpätiä uudelleen syntymään yhä uudestaan ja uudestaan ennenkuin Mikkelin päivä koettaa ja viimeinen pasuuna soi. Huppupäässä on jotain salaperäistä kuten että hän puhuu eestiläksellä aksentilla mutta kuitenkin haastaa venättää. Peaceofcake on saatana korviaan myötä veloissaan oleva alamaailman narkki-vasikka joka ois jossain pahassa paikassa jo jauhettu koiranruuaks. Häpäti ei tappanut Peaceofcakea eikä Huppupää vaan valmiiksi pureskeltavaa aivotnarikkaa viihdettä vaativa studioyleisö vaati taas uhrinsa!
Ja kaikesta huolimatta: studioon palataan. Ympäri käydään, yhteen tullaan. Tai kuten Cohle Rust sen sanoisi, "time is a flat circle". Tai kuten raukka sankarimme sen sanoisi:
"The American dream was never a house with white picket fence. The American dream was always that no matter how much you fucked up in life, you could just head out west and start over."
16 kommenttia:
Toinen pää on tää
Ja toinen pää on tää
Toisen pään kun purasee pois
Niin toinen pää vain jää
En saata ymmärtää.
Akun jahtaamalta entiteetiltä näyttää puraistun pois kaikki muu kuin pää. Mitä Aku mahtaisi sillä tehdä, jos saisi kiinni?
OTtaiisi pÄÄn takaiSIN ittENI--> luO
ku?
Jos aiemmin oli päätöntä menoa, niin nyt ollaan menopäällä.
Voisi sanoa, että päättäviltä tahoilta puuttuu nyt munaa.
"Pikku-pikku PÄÄ!
Hähähää!
Pikku-pikku PÄÄ!
Ei jälkee jää!
Pikku-pikku PÄÄ!
Ja räväthää!
Pikkäpääsyöksyytaasvaan
EteenpääinnäinnäinnäinEteepäääin!
Vaikka voimat Varjon jahtaavahtaarahtaa
Aku:"Binah! Minä vien Pikku PÄÄN takaisin Monarkisteille!"
Luurankolapset:"Etpä vie!"
Pikkupikku-PÄÄ
Hä-Hä-Hä-Hä-Hä-Hääää!
Rightback at you!"
Ah kultainen lapsuus ja paras tunnari sunnuntai iltojen. Pikku PÄÄTÄ jakso odottaa koko viikon. Vaikka jälkeen päin ajatellen oli se aika myötähäpeäistä hökellystä koko sarja. Viimeinen muisto ajoilta jolloin piirrettyjä tehtiin Sykerö-tyyliin kovissa huumeissa.
Semmoista kieltä ei nykyään sallittais kuin jossain South Parkissa. Vieläki hymyilyttää miten ne antoi vihertävän mummon ärähtää "VI#TU" siinä laavakenttä-jaksossa :)
No, kun päästään päähän ja ääkkösten äähän, niin:
HÄMMÄÄÄÄ HÄPÄPÄTI HÄÄÄÄ!
Häpäti on metafora, kuinka tää meidän sieluton kulutusyhteiskunta perseraiskaa ihmisistä sieluttomia surullisenmiehen pellehahmoja kasvottomien kulttuurinsa pettäneiden massojen teevee-ateriaksi!
Huppupäinen gansteri on Häpätin demoni ja suojelusenkeli samassa paketissa. Crowleyperkele! Hän auttaa Häpätiä uudelleen syntymään yhä uudestaan ja uudestaan ennenkuin Mikkelin päivä koettaa ja viimeinen pasuuna soi. Huppupäässä on jotain salaperäistä kuten että hän puhuu eestiläksellä aksentilla mutta kuitenkin haastaa venättää. Peaceofcake on saatana korviaan myötä veloissaan oleva alamaailman narkki-vasikka joka ois jossain pahassa paikassa jo jauhettu koiranruuaks. Häpäti ei tappanut Peaceofcakea eikä Huppupää vaan valmiiksi pureskeltavaa aivotnarikkaa viihdettä vaativa studioyleisö vaati taas uhrinsa!
Ja kaikesta huolimatta: studioon palataan. Ympäri käydään, yhteen tullaan. Tai kuten Cohle Rust sen sanoisi, "time is a flat circle". Tai kuten raukka sankarimme sen sanoisi:
HÄMMÄÄÄÄ HÄPÄTII!! ÄÄ ÄÄ ÄPÄTI HÄÄ HÄPÄTII!
Juuri näin arvo herra Stark.
Ai hittulainen, jos Huppupää ois kuiskannut ase-kohtauksessa koomikolle
"You're in Carcosa now with me."
Watchmen?
Häpäti-koomikko.
Mutta ehkä tapauksen jälkeen Häpäti-herrasta tuli nihilistinen asehullu ála Comedian :)
Siinä vois studioväki olla vielä ihmeissään.
The American Dream came true.
*pyyhkii kyyneleitä silmistään*
Klassikko :)
"The American dream was never a house with white picket fence. The American dream was always that no matter how much you fucked up in life, you could just head out west and start over."
-Lord Bull Carson
Nostakaamme siis purjeet ja seilatkaamme Kiinaan.
Lähetä kommentti