Ranskankielinen biisi, jonka äitini nauhoitti c-kasetille kesällä 1997 ja jonka olen kuullut monet kerrat. Koskaan en kuitenkaan saanut tietää sen nimeä tai esittäjää. Olen käynyt hiljattain lävitse äitini kasettikokoelmaa vain sen löytääkseni. Kannatti kuunnella myöhään yöhön. Vihdoin, vihdoin, vihdoin ja viimein löysin etsimäni:
Rakastan tätä sielukasta soundia, laulajan ääntä ja melodioita. Hunajaa ja mannaa, minun on ihana olla. Mylène Farmer, aivan tuntematon artisti mutta kenties tutustumisen arvoinen. Vertige, mikä biisi. Tämä soi vielä pitkään.
Vittu jees!
Minä puolestani yritin löytää Blogger-profiilin Google +:n tilalle. Meniköhän pieleen?
VastaaPoistaEntä nyt?
VastaaPoistaNo, nyt toimii!
VastaaPoistaNo niin, täällä sitä sitten ollaan vielä huhtikuussakin ainakin Järjestelmän puolesta! Kiitoksia nyt vielä kerran tästä varoituksesta, jonka jatkoin tänään edelleen mestariblogisti Yrjöperskeleen kommenttiosioon sinun nimissäsi toki; siellä kun yksi ja toinenkin kommentoi Kuukkeliplussan kautta.
VastaaPoistaSe on hyvin tehty.
VastaaPoistaYes!
VastaaPoistaKiitän Samettia kiittämisestä, mikäli hän minua kiitti?
VastaaPoistaTai ehkä se tykkäs biisistä :p
VastaaPoista:3
VastaaPoistaMoi moi
VastaaPoista