tag:blogger.com,1999:blog-2162799918631025364.post647173764833709076..comments2024-03-26T09:28:35.447+02:00Comments on Unilaakson Turinat: Sentimentaalisuuden kirousLauri Starkhttp://www.blogger.com/profile/02748366350796622609noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-2162799918631025364.post-62001610328004753392015-08-08T20:50:10.764+03:002015-08-08T20:50:10.764+03:00En tiedä onko sinulla piuhoja poikki vai ovatko ne...En tiedä onko sinulla piuhoja poikki vai ovatko ne vain järjestetty toisella tavalla. Sotilaalle kuvailemasi kylmäpäisyys saattaisi olla hyve; kuumakalle voi olla uhrea, mutta tapattaa itsensä nopeasti, jos ei opi varovaiseksi. Kylmäkalle taas osannee pitää huolen itsestään ja ehkä muistakin, jos häntä vain kiinnostaa asia sotimisen takana. Fanaatikoiksi heistä ei ole.<br /><br /><i>Olen ollut aika varma, että tunneihmiseltä ei saisi ikinä kattavaa itsetutkielmaa, koska he eivät kykene sellaiseen. He ovat siihen aivan liian epärationaalisia.</i><br /><br />Veikkaan, että tämä riippuu ihan siitä, onko introvertti vai ekstrovertti. Ensin mainitut tykkäävät käyttää aikaa introspektioon. Rationaalisuus ei myöskään ole tunteiden kanssa kääntäen verrannollinen asia, ne voivat olla molemmat vahvoilla samassa yksilössä. Sen sijaan alhainen älykkyys ja intensiivinen tunne-elämä merkitsevät suurempaa impulsiivisuutta, päinvastainen taas lähentelee laskemoivuutta. Jos asiaa ajattelee rikollisten kautta, niin ne (tyhmät) kuumakallet ovat varhain kuolevia nyrkkisankareita ja (älykkäät) kylmäkallet sadistisia suunnitelmiaan kehitteleviä pomoja.Lauri Starkhttps://www.blogger.com/profile/02748366350796622609noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2162799918631025364.post-66187836821064900752015-08-08T20:19:20.268+03:002015-08-08T20:19:20.268+03:00Joop, itse kuulun näihin, jotka rauhoittuvat sitä ...Joop, itse kuulun näihin, jotka rauhoittuvat sitä mukaa, kun muut sekoavat. Olen nähnyt sen monta kertaa. Moni ei ulkomuotoni perusteella olisi valmis luottamaan minuun ja voimaani, mutta olen todella monta kertaa huomannut, että olen kaikissa paniikinomaisissa ja uhkaavissa tilanteinen viimeinen, kenellä säilyy tolkku. Joka ikinen kerta olen se, joka lopulta johtaa tilannetta. (Tämä työni puolesta... En tee maailman kivointa duunia ja siellä näkee välillä vähän kaikenlaista.)<br /><br />Multa on joku piuha irti päästä. Tuntuu hullulta katsoa, miten normaalisti todella kylmäpäiset ja uhmakkaat ihmiset valahtavat veteliksi ja itse ei vaan tunne yhtikäs mitään. Sitten sanon yhden sanan ja kaikki kuuntelevat.<br /><br />Tämän vuoksi en ole koskaan oikeasti suuttunut. Minun ei tarvitse.<br /><br />Olen miettinyt, että saattaisin olla täydellinen sotilas.<br /><br />Nämä sun persoonallisuuspohdinnat on muuten tosi kiinnostavia btw. Niihin on jännä peilata myös itseään. Olet tunneihmisenä siinä mielessä erikoinen, että olet todella itsetutkiskeleva ja johdonmukainen. Olen ollut aika varma, että tunneihmiseltä ei saisi ikinä kattavaa itsetutkielmaa, koska he eivät kykene sellaiseen. He ovat siihen aivan liian epärationaalisia.<br /><br />Siksi kai et olekaan "truu" hurahtaja, mutta riittävän lähellä. Näitä sun itsetutkiskeluja ja persoonallisuuden pohdintaa yleisesti olisi kiva lukea lisää.Samettihttps://www.blogger.com/profile/03589249053753118977noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2162799918631025364.post-4592225107075053642015-08-06T14:34:42.374+03:002015-08-06T14:34:42.374+03:00Terve Sametti.
Taidamme olla vastakkaisia tässä s...Terve Sametti.<br /><br />Taidamme olla vastakkaisia tässä suhtessa. Pystyn minäkin ulkoisesti kontrolloimaan ja vaimentamaan tunteitani, mutta sinulla ne eivät alun perinkään ala nousta yli äyräidensä. Tuosta on varmasti hyötyä monissa tilanteisssa, vaikkapa johtajalle tai pelastustyöntekijälle tuollainen kylmäpäisyys lienee vain hyvästä. Jotkut ihmiset ovat niitä, jotka rauhoittuvat sitä enemmän mitä enemmän muut ympärillä sekoavat.<br /><br />Itse olen asioihin hurahtaja, mutta puolustaudun sikäli, etten ole tyylipuhdas sellainen. Minussa on liikaa epäilijää, että voisin täysillä heittäytyä mihinkään mukaan. En siksikään koe äkkinäisiä käännöksiä suuntaan tai toiseen, vaan hitaasti valun pisteestä A pisteeseen B (esimerkiksi uskonnollisissa kääntymyskertomuksissa kun varsinkin on tapana korostaa uskoontulon äkillisyyttä). Ja mitä joukkoliikkeisiin tulee, kartan niitä ihan yksinäisyydestä nauttivan luonteeni vuoksi.Lauri Starkhttps://www.blogger.com/profile/02748366350796622609noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2162799918631025364.post-22557687343313783642015-08-06T13:48:50.218+03:002015-08-06T13:48:50.218+03:00Erittäin mielenkiintoinen pointti.
Tein itse sama...Erittäin mielenkiintoinen pointti.<br /><br />Tein itse samankaltaisen havainnon jo vuosia sitten oltuani tekemisissä uskovaisten ja eläinoikeusaktivistien kanssa. Tein sen johtopäätöksen, että on olemassa tietty ihmistyyppi, jolla on tapana hurahtaa asioihin. Tämä kirjoitus valaisi asiaa vielä lisää.<br /><br />Itse en kykene mitenkään ymmärtämään kuvailemaasi tunteellisuutta. En pidä tunteellisista ihmisistä ja kartan heitä. Heidän hommissaan ei usein ole mitään järkeä. Tosin "ei mitään järkeä" taitaa olla vähän niinq koko pointti.<br /><br />Itse olen hyvin kylmä ja laskelmoiva. En koskaan koe kuumia tunteita. En esimerkiksi tiedä, miltä tuntuu suuttua niin, että järki pimenee. En reagoi eläimiin, eläinvauvoihin tai ihmisvauvoihin, sotiin, paskoihin ihmiskohtaloihin tai muuhunkaan. Tunnen lähinnä epämukavuutta, mutta en juuri muuta. En joudu koskaan tunteiden vietäväksi. Edes voimakkaiden, kuten rakkauden. Pystyn aina kontrolloimaan tai vaimentamaan tunteet.<br /><br />Siksi kai tässä tuntuukin siltä, että olen samassa häkissä kiljuvien apinoiden kanssa.Samettihttps://www.blogger.com/profile/03589249053753118977noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2162799918631025364.post-83112139631406000782015-04-17T13:09:28.045+03:002015-04-17T13:09:28.045+03:00Terve Anonyymi ja kiitos kommentistasi.
Tunteelli...Terve Anonyymi ja kiitos kommentistasi.<br /><br />Tunteellisuuden yhdistäminen esimerkiksi liikuttumiseen johtunee siitä, että asiat mainitaan toistensa yhteydessä. Harvemmin olen kuullut raivohullua kuvailtavan tunteelliseksi, ovatkohan hänen tunteensa jotekin vääriä?<br /><br />Rationaalinen empatia on tosiaan myös tahdon asia. Siinä on tunnelemenetti, mutta tämä elementti ei pääse esiin, jos ei kykene ylittämään primitiivireaktioitaan. Poliittinen vastustaja, jonka on jo mielessään demonisoinut, ei saane paljoakaan empatiaa osakseen. Tämän takia pidättyväisyyden ihanne politiikassa on hyväksi, se auttaa pitämään ihmisten mielet selkeämpinä.Lauri Starkhttps://www.blogger.com/profile/02748366350796622609noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2162799918631025364.post-88403791049595728872015-04-17T10:43:22.616+03:002015-04-17T10:43:22.616+03:00Ihmeellinen ylipäätään mielikuva, että tunteellisu...Ihmeellinen ylipäätään mielikuva, että tunteellisuus tarkoittaisi pehmeyttä. Kaikkein paksupäisimmät ihmiset ovat niitä, jotka ovat tunteenomaisesti kiintyneitä ideaaleihinsa. Älykkyyteen yhdistyneenä sillä saa aikaan uraauurtavia tiedemiehiä mutta myös Hitlereitä. Vähemmällä esimerkiksi ihmisiä, jotka auttavat toisia pyyteettömästi mutta myös huumorintajuttomia tuomitsijoita, joiden seurassa kukaan ei viihdy. <br /><br />Politiikasta kiinnostumisen taustalla on yleensä jokin voimakas intohimo myös liberaalissa demokratiassa. Poliittisten nuorisojärjestöjen tempauksista sen huomaa selvemmin kuin aikuistuneista poliitikoista.<br />Systeemi on vain sellainen, ettei tunteita sovi liian avoimesti näyttää ja rationaalista empatiaa on pakko hieman opetella, jos haluaa pärjätä pelissä. Anonymousnoreply@blogger.com