maanantai 21. toukokuuta 2018

Voi hevosen kyrpä!

Sveduhomot voitti taas. Kyllä olisivat sveitsiläiset saaneet viedä voiton kotiin, olisi tehnyt jääkiekolle hyvää. Mutta kun vittu ei, niin ei. Kyllä taas saatana niiden sveduhomojen kelpaa.

Ja nyt kun vielä Winnipeg Jets putosi jatkosta, on vitutus maksimoitu. Ennustan jo nyt, että Stanley Cupin voittaa joukkue, jonka toivon vähiten voittavan, eli Tampa Bay Lightning. Vegasin mestaruus taikka Ovetškin nostamassa kannua olisivat liian hienoja tarinoita, vähän kuten Sveitsin maailmanmestaruus olisi ollut nyt. Harvoin sellaiset toteutuvat oikeassa elämässä. Moni tarina alkaa hyvin ja päättyy huonosti. Nousua ei seuraa kliimaksi vaan antikliimaksi. Tunnelma kohoaa lässähtääkseen. Odotukset nousevat, jotta voimme todeta kullan muuttuneen paskaksi. Näemme tähtipelaajan seäkenöivän vain, jotta voimme todistaa jäätymisen ratkaisuhetkillä.

Ei pitäisi sitoutua tunteella yhtään mihinkään. Kun siihen ryhtyy, on lopputuloksena aina vitutusta. Se on joku muu, joka aina voittaa jossain.

Nyt, kun olen saaanut tämän sanotuksi, olen toivottavasti manannut hyvät voittotsänssit suoksikkijoukkueilleni. Ole pessimisti ja maalaa pahin vaihtoehto taululle. Näin maagisesti parannan mahdollisuuksiani. Katedraalien seiniä koristivat gargoilit, jotta näkisimme ne. Pelkäämme vähemmän sitä, minkä voimme nähdä. Maalataan siis piru uudelleen: Vegas ja Capsit eivät voita, se olisi liian hyvä tarina. Winnipeg ei ainakaan enää voita ja se olisi ollut se paras tarina.

Sitoudun ja petyn, aina yhä uudelleen. En silti luovu sidoksistani. Vaikka vittu elämä olisi yhtä häviötä, on vain uskottava. Suomi voittaa vielä, Sveitsi voittaa vielä (ei Suomen kustannuksella), Winnipeg voittaa vielä, Laine voittaa vielä, Ovetškin voittaa vielä: uskottava se on.

Suomalainen häviää aina. Kohti seuraavia pettymyksiä. Kohti kaukaisia voittoja. Kyllä me voitamme. Kyllä, kyllä me sittenkin voitamme: MM95 never forget, kiakkokulta 2011!

Suomalainen voittaa lotossakin, neekeri ei:

Perkeleen pallopelit, oikea vitutuksen multihuipennus.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuo afrikan neekeri -mainos on kaikessa huvittavuudessaan varsin ärsyttävä:

Mainoksen voi lukea siten, että:
- afrikan neekeri ei ole älykäs
- veikkaaminen on älykästä puuhaa

Lisäksi, mainoksen implisiittisiin väitteisiin on rakennettu pakoreitti valmiiksi: afrikan neekeri ei veikkaa, koska veikkauksen toimipisteitä on vain Suomessa.

Veikkaajien älystä en uskalla, sillä data puuttuu, sanoa mitään. Laskennallisesti veikkaaminen on toki typerää, mutta niin on moni muukin viihde.

Lauri Stark kirjoitti...

Hyvää iltapäivää.

Noo, mainokset on nyt mainoksia. Totta kai veikkaaminen on älykästä puuhaa, jos neekerit eivät siihen älyä mukaan tulla!

Neekeri ei veikkaa. Suomalainen veikkaa. Älä siis ole neekeri vaan veikkaa.

Olen neekeri.

Anonyymi kirjoitti...

Tere Korppi,

onneksi olet sen verran nuorempaa vuosikertaa ettet muista ihan kaikkea kun Suomi hävisi pronssimitalit Moskovassa Ruotsia vastaan, kolmannen erän viimeisellä minuutilla kun Ruotsi kavensi & tuli tasoihin Anders "Masken" Carlssonin salamamaaleilla. Kavennuksessa taisi olla vielä maalivahti pois ja Suomi alivoimalla?

Sama kaava toistui sitten 1991 kotikisoissa kun muuan Mats Sundin tekaisi parit nopeat maalit ja tulikin tasapeli, mikä taasen aiheutti sen ettei Suomi päässyt mitalipeleihin. Runkosarjan viimeisessä ottelussa kun riitti tasapeli USA:ta vastaan jatkoon, mutta siinä kävi "vanhanaikaisesti". Tasoituksen esti jenkkipuolustaja maaliviivan tuntumasta.

Vuoden 2003 kotikisojen 5-1 johdon menetys tappioksi 5-6 puolivälierässä Ruotsia vastaan oli kyllä legendaarinen, jos käpy kestää niin maalikimara on nähtävissä Tuben puolelta. Itse tuli kännäiltyä pari päivää suht'koht rankasti tuon matsin jälkeen, sen verran otti ns. kupoliin ottelun lopputulos. Edelleenkään en halua nähdä Peter Forsbergin pitkää kuljetusta oman maalin takaa Suomen maaliin ns. vanhanaikaisella, kerta riitti ja se tasoitus tuli liian tylyllä tavalla. Ei auttanut edes Selänteen hattutemppu, että olisi päästy jatkoon.

Torinon olympialaiset 2006, ainoa ottelu jonka Suomi hävisi koko turnauksessa oli loppuottelu, arvaatkos mitä maata vastaan? Historia toisti itseänsä Tshekkoslovakian MM-kisoista 1992.

Edes NL:n supertroikka Harlamov-Petrov-Mihailov tai Länsi-Saksan Erich Kühnhackelin, Gerd Truntschkan ja Udo Kiesslingin tihutyöt Leijonia vastaan 70- ja 80-luvuilla eivät aiheuttaneet näin pahoja viboja & kenttäv*tutusta kuin rakkaan Länsinaapurimme edesottamukset....


- Soomepois Eestist -

Lauri Stark kirjoitti...

Päivää Soomepois.

Tuo Moskovan katastrofi on tullut tubesta nähtyä kuin myös Sundinin uroteot, mutta omakohtaiselta vitutukselta toki säästyin. Tai no, kyllähän niitä pahaa tekee katsoa.

2003 puolivälierää en onneksi myskään tullut katsoneeksi, mutta vitutti kuinka heti kun asiasta kuulin. Urheilu-uutisissa puitiin asiaa varmaan useita päivä. Ja se Forsberg...

Ja saa vietyä kiekon aivan vapaasti JA VANHANAIKAISELLA!

Ei voi olla totta.


Torino on itselleni se suurin trauma tietysti, sehän tuli töllöstä tapitettua. Paras kokoonpano Suomella ja kaikkien aikojen tilaisuus.

OLLI JOKINEN!! Eii, Olli Jokinen ei saa kiekkoa, sitten Teppo Numminen...

Ei mahda mitään, ei mahda mitään, Ruotsi vie olympiakultaa...